Takaisin

"Journalistit tuntuvat olevan avarakatseista ja suvaitsevaista porukkaa, mutta ehkä liitto voisi selvittää, millaisia haasteita sateenkaarijäsenet työssään kohtaavat”, sanoo Helsingin Sanomissa työskentelevä Journalistiliiton hallituksen jäsen Teemu Leminen.

Journalisti kysyi Journalistiliiton hallituksen jäseniltä ja valtuuston puheenjohtajistolta, pitäisikö liiton jakossa osallistua seksuaalista ja sukupuolten moninaisuutta sekä ihmisoikeuksia puolustavaan Helsinki Pride -tapahtumaan.

Parhaillaan vietettävän pride-viikon ohjelmaan kuuluu muun muassa kulttuuritapahtumia, keskustelutilaisuuksia, luentoja ja juhlia sekä kulkue, joka tänä vuonna toteutetaan koronan takia virtuaalisesti.

Enemmistö liiton johdosta kannattaa Prideen osallistumista jatkossa. Sähköpostikyselyyn vastasivat yhtä ottamatta kaikki tavoitellut. Kysely tehtiin 4.9.–7.9.2020. Kysely lähetettiin sähköpostitse 15 liiton johtohenkilölle, joista 14 vastasi määräajassa. Vastanneista yhdeksän kannattaa osallistumista, viisi ei ottanut selkeää kantaa asiaan.


Helsingin Sanomissa työskentelevä toimittaja Teemu Leminen pitää Prideen osallistumista tärkeänä siksi, että osallistuminen tekisi näkyväksi sen, että Journalistiliitto on tasavertainen ja turvallinen yhteisö kaikille jäsenilleen.

“Liiton jäsenillä on moninaisia seksuaali- ja sukupuoli-identiteettejä, ja me hoidamme kaikkien jäsentemme edunvalvontaa. Olen itse homo ja siitä onnekkaassa asemassa, että en ole kohdannut urallani syrjimistä, häirintää, kiusaamista tai muuten asiatonta kohtelua. Kaikki eivät varmastikaan ole yhtä onnekkaita”, Leminen sanoo.

Leminen pitää osallistumista tärkeänä myös kansainvälisestä näkökulmasta.

“Sateenkaariväkeä ajetaan tukalaan tilanteeseen Suomen lähistölläkin, kuten Venäjällä, Unkarissa ja Puolassa. Tämä on uhka ihmisoikeuksille, demokratialle ja myös sananvapaudelle, jonka edistämiseen Journalistiliitto on sitoutunut”.

Selkeällä kyllä-kannalla ovat hallituksen jäsenistä Teemu Lemisen lisäksi Hanna Kaisa Hämäläinen, Anne Kotipuro, Kirsi Mattila, Anu Kähkönen, Liisa Yli-Ketola, Anna Sourander ja Leena Kosonenn sekä valtuuston varapuheenjohtaja Ilja Ojala.

“Osallistumalla Journalistiliitto voisi konkreettisesti osoittaa solidaarisuutta niitä kohtaan, joiden ihmisyyteen liittyviä perusvapauksia on haluttu rajoittaa tai rajoitettu”, sanoo freelancetoimittaja Kirsi Mattila, joka kertoo myös itse osallistuneensa tapahtumaan.

“On ollut myös tosi nastaa nähdä kokonaisia perheitä paikalla. Kyllä sinne sopisi hyvin myös Journalistiliitto”, Mattila sanoo.

Joensuussa ilmestyvän sanomalehti Karjalaisen toimittaja Liisa Yli-Ketola muistuttaa ammattiyhdistysliikkeen perimmäisestä tehtävästä.

“Koko ammattiyhdistysliikkeen olemukseen kuuluu yhteiskunnan hiljaisimpien ja vaiennettujen ihmisten asioiden esiin nostaminen. Voimme vaikuttaa osallistumalla kulkueeseen ja vaatimalla siellä yhdenvertaisuutta työelämässä ja kaikkialla”, Liisa Yli-Ketola sanoo.

Ammattiliittojen keskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK ja niiden jäsenliitot ovat osallistuneet tapahtumaan useasti.

Ylellä työskentelevä Anu Kähkönen perustelee kyllä-kantaansa edunvalvonnalla ja yhdenvertaisuudella.

“Kovin vähän, jos ollenkaan, löytyy dataa siitä, millä tavoin seksuaaliseen vähemmistöön kuuluminen vaikuttaa rekrytointitilanteissa tai urakehityksen suhteen. Vain räikeimmät syrjintätapaukset nousevat julkisuuteen”, Kähkönen sanoo.

Journalistiliiton toinen varapuheenjohtaja, freelancevalokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen pitäisi ennemminkin outona, että liitto ei olisi mukana.

“Helsinki Pride on Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma. Journalistiliiton pitäisi ehdottomasti olla mukana tapahtumassa edistämässä tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Tapahtumassa on mukana lukuisia järjestöjä”, Hämäläinen sanoo.

Journalistiliitto ei ole aiemmin osallistunut tapahtumaan eikä liitolla ole asiaan virallista kantaa. Pride-tapahtumiin osallistuminen ei myöskään ole ollut hallituksen virallisella asialistalla käsiteltävänä asiana. Asiasta on käyty vapaamuotoinen keskustelu edellisen hallituksen seminaarissa elokuussa 2018. Nykyinen hallitus aloitti vuoden 2019 alussa eikä ole asiaa käsitellyt.

Journalistin kyselyssä epäsuoremmin Pride-osallistumiseen ottivat kantaa hallituksen jäsenet Marko Laitala, Soila Saroniemi, Sari Korpela-Välisaari ja Journalistiliiton puheenjohtaja Aho Hanne sekä valtuuston puheenjohtaja Tapio Räihä.

Puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että hallituksen kanta muodostetaan hallituksen kokouksessa keskustelemalla ja ottamalla huomioon kaikkien jäsenten näkemykset ja sekä liiton taloudelliset resurssit.
“Minun tehtäväni puheenjohtajana on avustaa tätä keskustelua ja toimeenpanna yhteinen päätös. En näe että kyllä/ei-vastaus tätä prosessia tukisi”, Aho sanoo.

Valtuuston puheenjohtaja Tapio Räihä on samoilla linjoilla.

“Ammattiyhdistysliikkeen arvojen ytimessä on aina ollut tasa-arvon edistäminen, ja sillä tiellä jatkamme, sehän on selvä. Pyrimme tavoitteisiimme muun muassa neuvottelemalla työehtosopimukset, valvomalla niiden toteutumista, tukemalla väärin kohdeltuja ja vaikuttamalla lainsäätäjiin niin, että tasa-arvo laajasti käsitettynä toteutuisi. Se on meidän työtä”, Ylellä työskentelevä Räihä sanoo.

Kysymykseen pitäisikö Journalistiliiton osallistua Pride-tapahtumaan Räihä vastaa ehdollisesti ja muistuttaa myös resurssien käytöstä.

“Totta kai pitäisi, jos järjestö kokee, että sillä voidaan ajaa jäsenten parempaa asemaa työpaikoillaan ja jos se koetaan tehokkaaksi vaikuttamiskeinoksi, paremmaksi kuin mihin nyt laitamme resursseja. Kyse ei ole siitä, kannatammeko tasa-arvoa, vaan siitä, millä kaikilla tavoilla me sitä ajamme.”

MTV:llä työskentelevä Sari Korpela-Välisaari sanoo, että hän lähtisi itse mielellään kulkueeseen mukaan, jos sellainen järjestettäisiin. Koronan takia varsinaista kulkuetta ei tänä vuonna järjestetä. Hän edellyttää, että liiton osallistumisesta keskusteltaisiin hallituksen kokouksessa.

“Se [osallistuminen] vaatisi kyllä hallituksen sisällä keskustelua. Paljon riippuu myös siitä, mitä ja miten mukana tulisi olla”, Korpela-Välisaari sanoo.

Hallituksen jäsen Soila Saroniemi pitää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon korostamista tärkeänä.

”Luonnollisesti näin on. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka asenteet Pridea kohtaan ovat laajasti myönteiset, aihe on joillekin edelleen herkkä.”

”Tiedän joidenkin kollegoideni pitävän outona, että yritys tai liitto marssii ‘minun nimissäni’ kulkueissa. Minulta on taannoin kysytty, millä oikeudella näin tehtäisiin. Hyvä tarkoitus voisi kääntyä itseään vastaan”, Saroniemi sanoo.

Hän sanoo, että uutistoimittajan näkökulmasta Pride on yksi teema muiden tärkeiden aiheiden joukossa.

”Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat aina tärkeitä teemoja. Se miten asioita käsitellään ja tuodaan julki, jakaa kuitenkin mielipiteitä. Mutta onhan se niin, ettei koskaan voi miellyttää jokaista”, Iltalehdessä työskentelevä Saroniemi sanoo.


Journalisti kysyi myös, että miten Journalistiliiton pitäisi osallistua Prideen, jos liitto sellaiseen ratkaisuun päätyisi. Vastauksissa korostuivat tasa-arvokysymysten esiin tuominen ja aiheen pitäminen esillä – muutenkin kuin Pride-viikolla. Liiton tulisi antaa jäsenilleen konkreettisia eväitä työntekoon yhdenvertaisuusaiheiden käsittelyssä. Myös oman keskustelutilaisuuden järjestäminen sai kannatusta, samoin itse kulkueeseen osallistuminen ja liiton tunnusten pitäminen näkyvillä kulkueessa.

Hallituksen jäsen Teemu Leminen toivoo ennen kaikkea tekoja.

“Siitä ei ole hyötyä kenellekään, että rummutetaan Prideen osallistumista, sateenkaaritetaan somelogot Pride-viikon ajaksi, ja sitten asia tungetaan taas piironginlaatikkoon vuodeksi. Näkisin, että ruohonjuuritasolla parasta osallistumista ympäri vuoden on pitää huolta siitä, että luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut pysyvät ajan tasalla ja ovat perillä seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta ja siitä, millaisia ongelmia, kuten syrjintää, se voi työpaikoilla aiheuttaa.”

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta