Takaisin

Journalistiliiton valtuusto kokoontui Helsingissä hybridimallilla, eli osa osallistujista oli paikan päällä ja osa etänä. Paikalla oli yhteensä 40 valtuutettua, varavaltuutettua ja opiskelijaedustajaa. Etänä osallistujia oli 35. Kuva: Heli Saarela

Journalistiliiton valtuusto kokoontui Helsingissä 28. – 29. syyskuuta. Kyseessä oli valtuuston kevätkokous, joka siirtyi toukokuulta syksyyn koronavirusepidemian takia.  

Maanantaina valtuusto keskusteli siitä, miten liitto vastaa tulevaisuuden haasteisiin: Miten jäsenmäärä ja järjestäytymisaste pidetään korkealla, miten liitto vastaa työelämän murrokseen ja kuinka se pitää yhdistystoimintansa aktiivisena.  

Keskustelu liittyy vuonna 2019 käynnistyneeseen liiton tulevaisuustyöhön. Työn keskiössä on liiton tulevaisuusvaliokunta, jota valtuusto kuuli kokouksessaan. Tulevaisuustyötä tukee konsultti Juha Heikkala.  

Tähän mennessä tulevaisuusvaliokunta on selvittänyt muun muassa mahdollisuuksia uudistaa liiton rakenteita, keinoja varmistaa talouden tasapaino sekä pohtinut liiton viestintää ja markkinointia. 

Tavoitteena on, että liiton kevätvaltuusto vuonna 2022 päättää tulevaisuustyön pohjalta, miten liiton rakennetta ja toimintaa uudistetaan. 

 
Aloitteita oli käsiteltävänä kaksi. Valtuusto hyväksyi Turun Journalistiyhdistyksen aloitteen, jonka mukaan Journalistiliiton tulee vaikuttaa yhteistyössä muiden ammattiliittojen kanssa lomautus- ja työttömyysturvalainsäädäntöön niin, että turvaa saisi jatkossa työaikamuodosta riippumatta. 

Aloitteen taustalla ovat koronakevään lomautukset, joiden aikana epätyypillisten työaikojen tekijöiden turva on jäänyt vajaaksi. 

Freelanceyhdistykset FAO ja SFJ esittivät selvitettäväksi freelancereiden sairausajan turvaa. 

Valtuusto päätti, että liitto selvittää jäsenkyselyn avulla, miten eri freelanceryhmät pystyvät olemaan sairauden takia pois töistä ja miten paljon heille maksetaan sairausajan palkkoja tai Kelan sairaspäivärahoja. 

Samoin selvitetään, voisiko yrittäjäfreelancereiden terveyttä edistää esimerkiksi tarjoamalla liiton yhteistä työterveyspakettia. Aiheesta on käynnistetty esiselvitys liiton freeneuvottelukunnassa.  

Yhdistysten esityksen osaa mediatalojen työterveyspalveluvertailusta ei hyväksytty. 
 

Valtuusto valitsi liiton hallitukselle uuden jäsenen ja varapuheenjohtajan.  

Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin porilainen Antti Laakso RTTL:sta. Hallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Anu Kähkönen, joka on toiminut pitkään Yleisradiossa luottamustehtävissä.  

Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Susanna Sjöstedt erosi hallituksen tehtävistä uusien työtehtävien takia. 

Palvelujohtaja Simon Huldén esitteli valtuustolle pressikorttiin liittyvää uudistusta. 

Journalistiliitto ei enää jatkossa lähetä pressikorttia automaattisesti jäsenilleen. Halutessaan kortin voi kuitenkin tilata liitolta maksutta. 

Nykyisten korttien voimassaolo päättyy joulukuun 2020 lopussa. 

Pressikortin vuosille 2021 – 2022 voi tilata lokakuusta alkaen liiton verkkosivuilta www.journalistiliitto.fi. Digitaalinen kortti päivittyy puhelinsovelluksessa automaattisesti vuoden vaihtuessa. 

Jos jäsenellä ei vielä ole digitaalista korttia, sen voi tilata liiton jäsenasiain hoitajalta sähköpostitse osoitteesta jasenasiat@journalistiliitto.fi

Digitaalista pressikorttia käyttää jo melkein 12 000 jäsentä. 

Molempien korttiversioiden ulkoasu päivittyy vuodenvaihteessa Journalistiliiton uudistuvan ilmeen mukaiseksi. 


Valtuusto kokoontui hybridimallilla, eli osa valtuutetuista osallistui kokoukseen hotelli Clarionissa ja osa Teamsin kautta etäyhteydellä.  

Paikan päällä kokoukseen osallistui yhteensä 40 valtuutettua, varavaltuutettua ja opiskelijaedustajaa. Etäosallistujia oli 35. 


Lue lisää:
Miksi ammattiyhdistysliike on tärkä juuri nyt? Journalistiliiton valtuusto koolla, valtuutetut vastaavat
Kevät syyskuussa – Journalistiliiton valtuuusto kokoontuu koronan siirtämään kokoukseensa livenä ja etänä

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta