Takaisin

Freelancetoimittaja Johanna Vehkoo on erikoistunut disinformaation tunnistamiseen sekä journalistina että kouluttajana. Kuva: Liisa Huima

Oulun käräjäoikeudessa kunnianloukkaussyytteeseen vastannut toimittaja Johanna Vehkoo on huolissaan oikeusprosessin seurauksista journalismille ja yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Käräjäoikeus käsitteli tänään keskiviikkona 20. maaliskuuta tapausta, jossa syyttäjä väittää Vehkoon loukanneen oululaisen kunnanvaltuutetun Junes Lokan kunniaa Vehkoon kutsuttua tätä Facebook-päivityksessään rasistiksi ja epäsuorasti natsiksi.

Jos oikeus katsoo nimitykset halventaviksi, seuraus voi olla journalismin kannalta jäätävä, Vehkoo arvioi.

”Jos emme voi käydä keskustelua esimerkiksi valemedioiden toiminnasta nimityksillä, jotka viittaavat niiden ideologiseen taustaan, se rajoittaisi sananvapautta vaarallisella tavalla – varsinkin, kun äärioikeisto nousee ja toimittajiin kohdistuvat hiljentämiskampanjat ovat yleisiä”, Vehkoo sanoo Journalistin haastattelussa.

Hänen mukaansa Suomessa on jo nyt nähtävissä se, että tietyistä aiheista pelätään kirjoittaa.

 

Oikeudessa tänään käsitellyt tapahtumat ovat marraskuulta 2016. Tuolloin Vehkoo julkaisi päivityksen rajatulle joukolle Facebook-ystäviään.

Päivityksessään Vehkoo kertoi Lokan ja toisen miehen suunnitelleen tulevansa kuvaamaan ja ”haastattelemaan” häntä rovaniemeläisessä kirjakaupassa järjestettyyn tilaisuuteen.

Oikeudessa Vehkoo kiisti kaikki syytteet ja vaatimukset. Rasisti ja natsi olivat hänen mukaansa Lokan kohdalla perusteltuja ilmauksia. Hän ei näe teossaan mitään väärää. Puolustus esitti asian tueksi myös runsaasti todistelua.

”En voi katua mitään, mitä olen sanonut, koska kaikki se on ollut totta. Oikeudessa olemme todistaneet, että se on totta ja että en tehnyt sitä loukkaamistarkoituksessa”, Vehkoo sanoo.

”Tarkoitus oli puhua minuun kohdistuneesta häirinnästä ja siitä, että se oli siirtymässä verkosta tosielämän tilanteisiin.”

 

Oulun käräjäoikeuden harkittavana on nyt muun muassa se, oliko Vehkoon tarkoitus loukata Lokan kunniaa ja olivatko hänen käyttämänsä ilmaisut halventavia. Oikeuden on siis arvioitava esimerkiksi sitä, millä tavalla toimivaa ihmistä voi kutsua rasistiksi.

Aiemmin vuonna 2017 Helsingin käräjäoikeus antoi sakkoja ulkomaalaistaustaiselle miehelle, joka suutuspäissään kutsui toiselle miehelle pysäköintivirhemaksua kirjoittanutta tarkastajaa ”fasistiksi” ja ”rasistiksi”.

Sen sijaan vuonna 2009 kihlakunnansyyttäjä lopetti esitutkinnan Jussi Halla-ahoa (ps.) koskeneesta Ylen uutisesta, koska näyttöä rikoksesta ei löytynyt. Uutisessa Halla-ahoa kutsuttiin ”rotutohtoriksi” ja ”ulkomaalaisvastaiseksi”.  Päätöstään perusteltiin muun muassa sillä, että Halla-aho oli itse luonut itselleen poliittista profiilia voimakkailla mielipiteillään maahanmuutto- ja rotuasioissa.

Kunnianloukkauksena ei myöskään lain mukaan pidetä arvostelua, joka kohdistuu menettelyyn politiikassa eikä selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

 

Oululainen Lokka on jo pitkään ollut aktiivinen poliittinen keskustelija, bloggaaja ja tubettaja. Hänellä on tapana sekä omilla videoillaan että sosiaalisessa mediassa käyttää muista kovaa ja loukkaavaa kieltä.

Lokka on nimittänyt myös itse itseään rasistiksi. Oikeudessa hän kuittasi sen olleen vitsi. Lokka myös kielsi olleensa väitetyn kunnianloukkauksen hetkellä poliittinen toimija. Hän sanoo mieltävänsä itsensä toimittajaksi.

Kunnianloukkauksesta tekemäänsä rikosilmoitusta Lokka on perustellut Youtubessa muun muassa sillä, että Vehkoo on hänestä ärsyttävä ja ansaitsee näpäytyksen. Sinällään toisten solvaaminen kuitenkin kuuluu Lokan mukaan sananvapauteen.

Lokka kopioi kiistellyn päivityksen omalle julkiselle Facebook-seinälleen, saatteen kera. Lokan tietoon päivitys tuli, kun Vehkoon Facebook-ystävistä yksi kopioi ja julkaisi sen.

Oikeudessa syyttäjä vaati Vehkoolle vähintään 15 päiväsakon rangaistusta. Lokka vaatii kovempaa rangaistusta, 1 500 euron korvauksia sekä oikeudenkäyntikulujensa maksamista.

Lokka on viestinyt oikeusprosessista aktiivisesti verkkoseuraajilleen ja halusi muun muassa lähettää käsittelystä livestreamin. Tämän oikeus kuitenkin kielsi.

Vehkoon puolustusasianajaja Martina Kronström pitää hieman erikoisena sitä, kuinka Lokka sai käyttää puheenvuoroja oikeudenkäynnin aikana.

”Asianomistajan annettiin käyttää hyvin voimakasta kieltä sekä päämiehestäni että minusta ilman, että häntä keskeytettiin. Hän sai esittää omaa propagandaansa aika paljonkin”, Kronström sanoo.

 

Johanna Vehkoo joutui Lokan silmätikuksi sen jälkeen, kun hän käsitteli syyskuussa 2016 Ylen Valheenpaljastaja-juttusarjassaan valemedioiden toimintaa.

Nyt käynnissä oleva oikeusprosessi on ollut hänelle henkilökohtaisesti erittäin raskas. Vehkoo kertoo olleensa vain osittain työkykyinen siitä lähtien, kun syyte viime lokakuussa nostettiin.

Lokan toimia enemmän Vehkoota on järkyttänyt syyttäjän päätös viedä asia oikeuteen. Seuraukset tuntuvat hänestä kohtuuttomilta, kun ottaa huomioon asianomaisen oman käytöksen häntä kohtaan.

Pelkästään oikeusprosessista on koitunut esimerkiksi mittavia taloudellisia menetyksiä.

Mahdollista tuomiota Vehkoo pitää oman uransa kannalta erittäin haitallisena.

”Epäilen, että Suomesta löytyy aika paljon media-alan työnantajia, joiden mielestä minua ei voida sen jälkeen palkata”, Vehkoo sanoo.

Vehkoo on erikoistunut disinformaation tunnistamiseen paitsi toimittajana myös asiantuntijana ja kouluttajana.

”Aiheesta kirjoittaminen ja julkinen puhuminen muodostavat työnkuvastani todella suuren osan. Siihen työhön mahdollinen tuomio voisi vaikuttaa ”, hän sanoo.

Omiin aihevalintoihinsa hän ei kuitenkaan aio antaa mustamaalaamiskampanjoiden jatkossakaan vaikuttaa.

 

Vehkoon puolustusasianajana Kronström pitää nykyisen oikeuskäytännön vastaisena sitä, että nyt käsittelyssä ollut tapaus eteni käräjille saakka. Prosessin lopputulosta on silti hänen mukaansa vaikea arvioida.

Moni muu on ihmetellyt samaa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan epäiltyjen kunnianloukkausten seuraukset ovat hyvin sattumanvaraisia. Usein ne eivät etene esitutkinnasta.

Esimerkiksi Journalistiliitto pitää oikeudenkäyntiä kohtuuttomana.

”Oikeusjärjestelmän on tunnistettava, milloin sitä yritetään käyttää painostamisen tai kiusaamisen välineenä. Toimittajien kiusaaminen ja heidän työnsä vaikeuttaminen syytteitä tehtailemalla on kansainvälinen ilmiö, jota yritetään nyt tuoda Suomeen”, liitto toteaa keskiviikkona 20. maaliskuuta julkaistussa tiedotteessaan.

 

Mustamaalauksen kohteeksi joutuville freelancetoimittajille Vehkoo toivoisi jatkossa enemmän tukea.

”Free on aika yksin näissä tilanteissa. Ei ole työyhteisöä, ei ole työterveydenhuoltoa, ei ole pomoa, eikä kukaan maksa oikeuskuluja, kun joutuu tällaisen kohteeksi”, Vehkoo sanoo.

Taloudellisen avun ohella freelancereille olisi saatava muutakin tukea.

”Toivoisin, että vihakampanjoiden uhreiksi joutuvat freelancerit saisivat esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvää apua – ettei ihminen menettäisi työkykyään moneksi kuukaudeksi.”

Päätöksen asiaan Oulun käräjäoikeus on luvannut antaa 12. huhtikuuta.

Johanna Vehkoo on työskennellyt Journalistille freelancerina ja kolumnistina.

Korjaus ke 20.3. kello 22.00: Juttu on täsmennetty - Valheenpaljastaja ei ole blogi, vaan Johanna Vehkoon kirjoittama juttusarja.


Lue lisää: Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi? Vastaus on yksinkertainen: kyllä saa, jos aihetta on, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson (Journalisti 20.3.2019)

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta