Takaisin

Järjetöntä tuhlausta, massiivisia tappioita, onnettomia sisältöratkaisuja, epäpäteviä pomoja ja uutiset pois.

Toimittaja Staffan Bruun kertoo muistelmissaan Mies joka rakasti uutisia näkemyksensä syistä Hufvudstadsbladetin viime vuosina romahtaneeseen levikkiin ja irtisanomisiin sekä lehteä kustantavan KSF Median miljoonatappioihin.

Syitä on hänestä paljon muitakin kuin median murros.

Bruunin tekstissä kunniansa saavat kuulla yhtiön ja lehden strategisiin linjauksiin liittyen monet, mutta perusteellisimmin Barbro Teir, Kaj-Gustaf Bergh ja Christoffer Taxell.

Teir toimi KSF Median toimitusjohtajana ja kustantajana kevääseen 2016. Lehden pääomistajan Konstsamfundetin toimitusjohtaja Bergh jää tänä vuonna eläkkeelle ja Taxell luopui alkuvuodesta sen hallituksen puheenjohtajuudesta.

Bruunin mukaan Konstsamfundet väitti sanomalehtien kuolevan ja totesi, että Hufvudstadsbladetin kuihtuminen oli ennakoitavissa eikä sitä voinut pelastaa.

”Asia voi olla päinvastoin. Hufvudstadsbladetin jyrkkä alamäki johtui siitä, että tilaajat eivät enää saaneet sellaista lehteä, johon olivat tottuneet ja jota halusivat lukea”, hän kirjoittaa.
 

Bruun kertoo, että kun Berghistä vuonna 2006 tuli Konstsamfundetin toimitusjohtaja, tämä edellytti tappiolliselta lehdeltä rajua säästöohjelmaa. Kun Bergh pari päätoimittajaa myöhemmin huomasi, ettei lehti muutu kannattavaksi toimitusta aina vain supistamalla, hän käänsi katseensa jakeluun.

Bruunin mukaan tarkoitus oli, että Husis luopuisi paperilehdestä jo vuonna 2011, ensimmäisten joukossa maailmassa. Näin suunniteltiin, vaikka lukijat olivat varttuneita ja verkkoversio oli alkeellinen.

Paperilehdellä oli päivittäin 100 000 lukijaa, verkossa hyvinä päivinä runsas tuhat.

Ajatuksesta luovuttiin, mutta lehdenteon painopiste siirtyi silti nettituotteisiin. Bruunin mukaan HBL Plus -verkkoliitettä tekemään palkattiin kaksi kokopäiväistä toimittajaa, mutta palvelu sai vain kourallisen tilaajia ja tuottoja kertyi muutama kymppi. Siitä huolimatta kokeilu sai kestää pari vuotta.

Verkon iltapäiväpainos HBL Kväll ja tv-versio Studio HBL saivat keskimäärin muutama sata seuraajaa.
 

Syksyllä 2013 KSF Median toimitusjohtaja Henrik Johansson keksi paikata lehden taloudellisia tappioita myymällä Hbl:n mainostilaa superalennuksella. 20 000 eurolla yritys sai niin paljon koko sivun ilmoituksia kuin halusi. Mainostulva suututti lukijat, ja ahkerimmat ilmoittajat maksoivat alle sata euroa kokosivun ilmoituksesta, Bruun kirjoittaa.

Johanssonin eron jälkeen toimitusjohtajaksi nimitettiin Barbro Teir.

Hänen toimituspäällikköaikoinaan lehdelle oli teetetty kaksi kallista mutta lyhytaikaista ulkoasu-uudistusta. Toimituksen organisaatiota oli veivattu uutistoimintaa ja tuottavuutta haitannein seurauksin.

Päätoimittajana Teir oli perustanut Volt-liitteen, joka lakkautettiin tappiollisena toukokuussa 2010.

Kun Hbl:n tilaajamäärä ei näyttävistä kampanjoista huolimatta kasvanut, talon sisältä vaadittiin sisältömuutoksia ja kaupallisempaa ajattelua.

Johdon mielestä lukijat olivat lehteensä tyytyväisiä. Bruunista päätoimittaja Teirin mielipide perustui lehdenlukupiireihin, joissa lukijoita kestittiin.
 

Toimitusjohtajana Teirin tehtäväksi tuli yhdistää KSF-lehdet Hufvudstadsbladet, Västra Nyland, Borgåbladet, Östra Nyland ja Hangötidningen. Hänestä toimitusten saneeraaminen ja supistaminen ei ollut ongelmallista, sillä hänen iskulauseensa oli ”uutiset pois”.

Konsulttifirma LearningMiles toteutti talossa tulevaisuustyöpajoja, joissa yritettiin kehittää digitaalisia liikeideoita. Syksyllä 2014 luotiin iso osasto uusia medioita varten.

”Kuukausi peräjälkeen jättiorganisaation jäsenet istuivat toimettomina odottaen jonkun keksivän jotain mullistavaa”, Bruun kirjoittaa.

KSF Median lehtien työntekijät odottivat yt-neuvottelujen tuloksia kesän 2014. Hbl:n toimitukseen luotiin raskas päällikkörakenne ja se jaettiin pieniin soluihin. Johtajapalkkiot nousivat ja talous sukelsi. Uusi Husis oli ilmestynyt vain puoli vuotta ja painos oli laskenut 6 000 kappaleella.

Samoihin aikoihin koko toimituksen kirjasto heitettiin jätelavalle ”viihtyisän sopen” rakentamisen tieltä. Soppea ei koskaan rakennettu.

Miksi toimitus ei protestoinut?

Se aikoi, mutta ammattiosaston hallitus perääntyi, eikä suunniteltua vaatimusta Barbro Teirin erottamisesta kirjoitettu, kun Teir raivostui Journalistin saatua vihiä lehdessä vallitsevasta tyytymättömyydestä, Bruun kirjoittaa.
 

Tammikuussa 2016 Kaj-Gustaf Bergh puhui Journalistissa paperilehtien kuolemasta. Samana keväänä Konstsamfundet tajusi konsernin olevan sellaisessa kriisissä, ettei Barbro Teirin palveluksia enää tarvittu. Hän sai potkut 21. huhtikuuta.

Hbl:n fuusioituminen Västra Nylandin ja Östnylandin kanssa oli saanut yli 10 000 Hbl:n tilaajaa irtisanomaan tilauksensa, ja yhtiön tappiot olivat 6,8 miljoonaa euroa.

Digitaalisten sovellusten piti tuoda paljon rahaa, mutta niistä tuli mahalasku. KSF Media satsasi miljoonia konsultteihin, ohjelmistoihin ja markkinointiin, mutta tulot jäivät mitättömiksi, Bruun kirjoittaa.

Keväällä 2017 paperilehti tuotti edelleen 94 prosenttia lehtiyhtiön tuloista, vaikka sitä oli kuihdutettu massiivisilla leikkauksilla.

Vaikutusvaltaiset tahot Länsi-Uudellamaalla tekivät aloitteen Västra Nylandin pelastamiseksi ja keräsivät tarkoitukseen lähes miljoona euroa. Konstsamfundet torjui pelastamissuunnitelman.
 

Maaliskuussa 2017 KSF Median toimitusjohtajana aloitti Svante Wahlbeck, joka sai potkut jo marraskuussa 2017.

Bruunin mukaan Wahlbeck pienensi KSF:n tappioita 4,2 miljoonaan edellisen vuoden 8,6 miljoonasta. Talossa vuodesta 2014 majailleet konsultit heitettiin ulos. Wahlbeck erotti hyvin palkattuja välitason johtajia ja panosti paperilehden ilmoitusmyyntiin.

Toisaalta Wahlbeck ”upotti Suomen Tietotoimiston ruotsinkielisen toiminnan”. Hänen ansiotaan lienee aloite, että Hbl ja Vasabladet rakentavat yhdessä ruotsinkielisen oman uutispalvelun SPT:n, Bruun kirjoittaa.

”Jokainen ymmärtää, että kuusi SPT:n toimittajaa ei voi korvata 110 suomenkielisen reportterin juttuja, joita kymmenen ruotsinkielistä kollegaa jalosti toiselle kotimaiselle. Kaiken lisäksi KSF Media ei upottanut FNB:tä taloudellisista syistä, konserni ei säästänyt penniäkään tällä päätöksellä.”

Bruunin mukaan syyt olivat ruotsinkieliseen Yleen liittyviä arvovaltasyitä.

Konstsamfundetin hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell oli Bruunin mielestä ainoa, joka olisi voinut pysäyttää ”sanomalehtien hautausurakoitsijan” Kaj-Gustaf Berghin.

”Mutta hän antoi Berghin jatkaa, ja tämä puolestaan antoi Barbro Teirin riehua vapaasti kaksi vuotta.”

”Syylliset päättänevät itse, kenelle suurin vastuu lankeaa”, Bruun kirjoittaa.
 

Staffan Bruun ehti työskennellä Hufvudstadsbladetissa 36 vuotta ennen kuin irtisanoutui joulukuussa 2015. Vuosina 1995–1997 hän työskenteli lehden sisällöstä vastaavana toimituspäällikkönä.

Ennen Hbl:n ja paikallislehtien yhdistämistä ja uutissisältöjen hylkäämistä Bruun kertoo kirjoittaneensa Barbro Teirille muistion, jossa korosti, miten tärkeää paikallislehtien on olla paikallisia ja miten tärkeää sanomalehdessä on olla uutisia.

Teir sanoi: ”Olet kyllä oikeassa melkein kaikessa.”.

”Sitten hän poistui ja alkoi toteuttaa katastrofaalista ohjelmaansa”, Bruun kirjoittaa.

Staffan Bruun: Mies joka rakasti uutisia. Siltala, 2018.
 

Lue lisää:
Husiksen kulisseista
Vägen mot en ny nyhetsbyrå
SPT rör om i nyhetsgrytan
Nyhetsbyrån SPT planerades utanför styrelsen
Inte stort nog för två
M18 påverkas ej av Sponda-affären
Livet efter sparken
Från sorg till framtidstro
Debatt: Chefredaktörens svar
Vem är chefredaktör?
KSF Media irtisanoi 19 toimituksista
Lippulaivan hätätila
KSF Median toimittajat protestoivat ulosmarssilla
Journalister vid KSF Media ordnade utmarsch i protest mot ledningen
Mycket att fixa på KSF Media
KSF Media vähentää kolmanneksen työntekijöistään
Barbro Teir syrjään KSF Median johdosta
KSF Media byter VD
Strålkastarljuset på Spotlight
Kris – djupare kris – Hbl?
Språkvården på intensiven
Ledarskribent med ett uppdrag
Linjedragning i fel riktning
Färdigflexat på KSF
Snabba ryck på KSF Media
Locket på hos KSF Media
Konsulterna i kulisserna
KSF Media förnyar genom kaos
De styr förnyade KSF Media
En krympande effekt

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta