Väitöstutkimus: Painetun Iltalehden tarina päättymässä

JOURNALISTI
16.11.2018

Manu Marttinen, teksti
Evelin Kask, kuva

Toimittaja Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan, että painetun Iltalehden myynti putoaa ensi vuonna kannattavuusrajan alle.

 

Toimittaja ja viestintäyrittäjä Pasi Kivioja on tutkinut iltapäivälehtien elinkaarta ja päätynyt siihen tulokseen, että painettu Iltalehti on tulossa tiensä päähän nopeimmillaan jopa ensi vuoden aikana.

Kivioja väittelee aiheesta Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta. Hän selvittää väitöstutkimuksessaan, miten iltapäivälehdet ovat muuttuneet Iltalehden markkinoille tulon jälkeen vuonna 1980.

Iltapäivälehtien lehtien myynti on laskenut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Iltalehden osalta pudotusvauhti tarkoittaa sitä, että se lähestyy rajaa, jonka jälkeen painetun lehden tekeminen ei ole enää kannattavaa.

Kiviojan tutkimuksessa kannattavuusrajaksi on arvioitu noin 30 000 kappaleen myynti. Lehdet eivät ole vuosiin kertoneet myyntitietojaan, mutta Kivioja arvioi Iltalehden myynnin pudonneen lähelle tätä.

”Olen piirtänyt aiempiin levikkilukuihin perustuen arviokäyrän ja sen pää osoittaa Iltalehden osalta vuoteen 2019”, Kivioja sanoo.

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kiistää Kiviojan arvion painetun lehden loppumisesta jo ensi vuonna. 
"Ensi vuonna ei ole näköpiirissä mitään dramaattista. Iltalehti ilmestyy vuonna 2019 painettuna 100-prosenttisella varmuudella."

"Tulee varmasti aika, jolloin painettua lehteä ei ole kannattavaa tehdä. Meidänkin tulevaisuutemme on täysin digitaalinen. Toistaiseksi markkinaosuutemme printissä on kuitenkin pysynyt hienosti ja painetulla lehdellä menee hyvin", Kauppinen sanoo.

Kivioja muistuttaa, että Iltalehdellä on edelleen vaihtoehtoja, jotka voivat pitkittää sen painetun lehden elinkaarta. Esimerkiksi jos löytyisi keino saada lisää digituottoja tai jos lehti voisi jatkaa paperisena pääkaupunkiseudulla tai vain viikonloppuisin. Myös erilaiset teemalehdet voisivat nousta päätuotteeksi.

 

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja ja kustantaja Tapio Sadeoja sanoo, että huhuja Iltalehden printin päättymisestä on kuultu jo pitkään, mutta hän ei halua spekuloida kilpailijan tilanteella.

”Ei meillä ole kykyä arvioida, mitä Iltalehti tekee. Voimme tietysti arvailla, mutta ei minulla ole kompetenssia arvioida heidän tekemisiään.”

Sadeoja sanoo, että Ilta-Sanomissa ei ole syvällisesti arvioitu tilannetta, että Iltalehti todella lopettaisi printin. Hän arvioi, että muutos nostaisi heidän jakelukustannuksiaan, koska kaikki jakeluun ja myyntipisteiden ylläpitoon liittyvät kustannukset koituisivat vain Ilta-Sanomien maksettavaksi. Lehdet ovat pitkään jakaneet nämä kustannukset.

Muilta osin Iltalehden printin loppumisen vaikutukset jäisivät Sadeojan mukaan melko vähäisiksi ja väliaikaisiksi. Printin kehittäminen nousisi tilanteessa hetkellisesti tärkeämpään asemaan lehden kehitystyössä.

”En usko, että tämä olisi niin radikaali muutos meille kuin miltä se näyttää. Printin merkitys molemmille lehdille on vähentynyt vuosi vuodelta, kun molemmat ovat siirtyneet digitaalisiksi. Printti on tärkeä, mutta meidän tulevaisuuden kehittämisen fokus ei ole printissä. Meidän [IS:n] tulevaisuus on digitaalinen”, Sadeoja sanoo.

Kivioja ennustaa, että Ilta-Sanomat voi saada tilanteen takia pienen myyntipiikin, kuten kävi Kauppalehdelle, kun Taloussanomat loppui paperisena. Piikki jäisi väliaikaiseksi eikä estäisi Ilta-Sanomien paperiversion myynnin laskua pidemmällä aikavälillä.

”Tämä todennäköisesti vähän kiihdyttää Ilta-Sanomien luopumista printistä”, Kivioja ennustaa.

Väitöskirjassa Kivioja arvioi, että Ilta-Sanomien painetun lehden loppu häämöttää 2020-luvun puolivälissä.

 

Hiipuvien lukujen taustalla on pitkään jatkunut muutos, joka on samansuuntainen myös päivä- ja aikakauslehdissä. Painetut lehdet menettävät lukijoitaan, kun painetun lehden lukijoiksi kasvanut yleisö ikääntyy.

Takavuosina iltapäivälehdet pystyivät uutisten aihepainotuksilla vaikuttamaan paljonkin lehden myyntilukuihin. Nyt kovakaan uutinen ei takaa hyvää myyntiä. Siksi etusivulle ja lööppiin on useammin nostettu yhä useammin lifestyle, hyvinvointi- ja terveysaiheita.

”Vaikka printtiin jäisi kova skuuppi, käytännössä kilpailijat kuivaavat sen verkossa lainaamalla ja ryöstöviljelemällä. Lukija saa kaiken verkosta tai mobiilista eikä printtiin jää mitään uutta”, Kivioja sanoo.

Iltapäivälehtien kokonaismarkkina eli yhteen laskettu levikki Suomessa on pienentynyt muiden Pohjoismaiden tavoin tasaisesti vuodesta 2005 lähtien. Markkina on kutistunut lähes samankokoiseksi kuin se oli vuonna 1980, jolloin Iltalehti tuli markkinoille ja nosti molempien lehtien myyntikäyrät ylös.

Lehtien yhteenlaskettu myynti kasvoi vuosina 1981–1991 yli kaksinkertaiseksi, kun lehdet kirittivät toisiaan niin uutiskilpailussa kuin markkinaosuustaistelussakin.

Koko 1990-luku oli iltapäivälehdille pienen notkahduksen jälkeen tasaisen kasvun aikaa. Huippuvuosi oli 2001, jolloin Iltalehti saavutti kaikkien aikojen suurimman myynnin. Sen kaikkien aikojen myydyimmäksi numeroksi jää vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskusta uutisoinut lehti, joka myi 134 777 kappaletta.

Ilta-Sanomien myyntiennätys syntyi prinsessa Dianan kuolemasta uutisoinut lehti. Se myi yli 300 000 kappaletta.
 

Viime vuosina iltapäivälehtien ansaintamalli on kääntynyt päälaelleen. Kun vuonna 2005 molempien lehtien tuloista noin 80 prosenttia kertyi levikkimyynnistä ja loput tuli ilmoituksista. Nyt ilmoitustulojen osuus on kasvanut noin 50 prosenttiin.

Tapio Sadeoja sanoo, että viime vuosina digi-ilmoittelun kasvu on ollut heille ilon aihe.

”Digimainonta on kasvanut siihen tahtiin, että se on korvannut printtimainonnan pudotuksesta koituneet menetykset. Meille digitaalisuus on pelkästään positiivinen asia. Se on tuonut meille jo useamman vuoden vain positiivisia ongelmia”, Sadeoja sanoo.

Kivioja pitää molempien iltalehtien printtitulevaisuuden kannalta yhtenä mahdollisena vaihtoehtona sitä, että ne siirtyvät printissä pois uutisten tekemisestä ja keskittyisivät aikakauslehtimäisempään julkaisuun.

 

Väitöstutkimus:

Pasi Kivioja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa

Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento

Väitöstutkimus tarkastetaan Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta 2018
 

EDIT 18.11. Lisätty päätoimittaja Perttu Kauppisen kommentit, joita ei saatu alkuperäiseen juttuun. Journalisti pyysi sähköpostillla 15.11. Iltalehden kommentteja, mutta haastattelupyyntö ei teknisten syiden takia mennyt perille. 

 



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta