Väitöstutkimus: Painetun Iltalehden tarina päättymässä

JOURNALISTI
16.11.2018

Manu Marttinen, teksti
Evelin Kask, kuva

Toimittaja Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan, että painetun Iltalehden myynti putoaa ensi vuonna kannattavuusrajan alle.

 

Toimittaja ja viestintäyrittäjä Pasi Kivioja on tutkinut iltapäivälehtien elinkaarta ja päätynyt siihen tulokseen, että painettu Iltalehti on tulossa tiensä päähän nopeimmillaan jopa ensi vuoden aikana.

Kivioja väittelee aiheesta Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta. Hän selvittää väitöstutkimuksessaan, miten iltapäivälehdet ovat muuttuneet Iltalehden markkinoille tulon jälkeen vuonna 1980.

Iltapäivälehtien lehtien myynti on laskenut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Iltalehden osalta pudotusvauhti tarkoittaa sitä, että se lähestyy rajaa, jonka jälkeen painetun lehden tekeminen ei ole enää kannattavaa.

Kiviojan tutkimuksessa kannattavuusrajaksi on arvioitu noin 30 000 kappaleen myynti. Lehdet eivät ole vuosiin kertoneet myyntitietojaan, mutta Kivioja arvioi Iltalehden myynnin pudonneen lähelle tätä.

”Olen piirtänyt aiempiin levikkilukuihin perustuen arviokäyrän ja sen pää osoittaa Iltalehden osalta vuoteen 2019”, Kivioja sanoo.

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kiistää Kiviojan arvion painetun lehden loppumisesta jo ensi vuonna. 
"Ensi vuonna ei ole näköpiirissä mitään dramaattista. Iltalehti ilmestyy vuonna 2019 painettuna 100-prosenttisella varmuudella."

"Tulee varmasti aika, jolloin painettua lehteä ei ole kannattavaa tehdä. Meidänkin tulevaisuutemme on täysin digitaalinen. Toistaiseksi markkinaosuutemme printissä on kuitenkin pysynyt hienosti ja painetulla lehdellä menee hyvin", Kauppinen sanoo.

Kivioja muistuttaa, että Iltalehdellä on edelleen vaihtoehtoja, jotka voivat pitkittää sen painetun lehden elinkaarta. Esimerkiksi jos löytyisi keino saada lisää digituottoja tai jos lehti voisi jatkaa paperisena pääkaupunkiseudulla tai vain viikonloppuisin. Myös erilaiset teemalehdet voisivat nousta päätuotteeksi.

 

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja ja kustantaja Tapio Sadeoja sanoo, että huhuja Iltalehden printin päättymisestä on kuultu jo pitkään, mutta hän ei halua spekuloida kilpailijan tilanteella.

”Ei meillä ole kykyä arvioida, mitä Iltalehti tekee. Voimme tietysti arvailla, mutta ei minulla ole kompetenssia arvioida heidän tekemisiään.”

Sadeoja sanoo, että Ilta-Sanomissa ei ole syvällisesti arvioitu tilannetta, että Iltalehti todella lopettaisi printin. Hän arvioi, että muutos nostaisi heidän jakelukustannuksiaan, koska kaikki jakeluun ja myyntipisteiden ylläpitoon liittyvät kustannukset koituisivat vain Ilta-Sanomien maksettavaksi. Lehdet ovat pitkään jakaneet nämä kustannukset.

Muilta osin Iltalehden printin loppumisen vaikutukset jäisivät Sadeojan mukaan melko vähäisiksi ja väliaikaisiksi. Printin kehittäminen nousisi tilanteessa hetkellisesti tärkeämpään asemaan lehden kehitystyössä.

”En usko, että tämä olisi niin radikaali muutos meille kuin miltä se näyttää. Printin merkitys molemmille lehdille on vähentynyt vuosi vuodelta, kun molemmat ovat siirtyneet digitaalisiksi. Printti on tärkeä, mutta meidän tulevaisuuden kehittämisen fokus ei ole printissä. Meidän [IS:n] tulevaisuus on digitaalinen”, Sadeoja sanoo.

Kivioja ennustaa, että Ilta-Sanomat voi saada tilanteen takia pienen myyntipiikin, kuten kävi Kauppalehdelle, kun Taloussanomat loppui paperisena. Piikki jäisi väliaikaiseksi eikä estäisi Ilta-Sanomien paperiversion myynnin laskua pidemmällä aikavälillä.

”Tämä todennäköisesti vähän kiihdyttää Ilta-Sanomien luopumista printistä”, Kivioja ennustaa.

Väitöskirjassa Kivioja arvioi, että Ilta-Sanomien painetun lehden loppu häämöttää 2020-luvun puolivälissä.

 

Hiipuvien lukujen taustalla on pitkään jatkunut muutos, joka on samansuuntainen myös päivä- ja aikakauslehdissä. Painetut lehdet menettävät lukijoitaan, kun painetun lehden lukijoiksi kasvanut yleisö ikääntyy.

Takavuosina iltapäivälehdet pystyivät uutisten aihepainotuksilla vaikuttamaan paljonkin lehden myyntilukuihin. Nyt kovakaan uutinen ei takaa hyvää myyntiä. Siksi etusivulle ja lööppiin on useammin nostettu yhä useammin lifestyle, hyvinvointi- ja terveysaiheita.

”Vaikka printtiin jäisi kova skuuppi, käytännössä kilpailijat kuivaavat sen verkossa lainaamalla ja ryöstöviljelemällä. Lukija saa kaiken verkosta tai mobiilista eikä printtiin jää mitään uutta”, Kivioja sanoo.

Iltapäivälehtien kokonaismarkkina eli yhteen laskettu levikki Suomessa on pienentynyt muiden Pohjoismaiden tavoin tasaisesti vuodesta 2005 lähtien. Markkina on kutistunut lähes samankokoiseksi kuin se oli vuonna 1980, jolloin Iltalehti tuli markkinoille ja nosti molempien lehtien myyntikäyrät ylös.

Lehtien yhteenlaskettu myynti kasvoi vuosina 1981–1991 yli kaksinkertaiseksi, kun lehdet kirittivät toisiaan niin uutiskilpailussa kuin markkinaosuustaistelussakin.

Koko 1990-luku oli iltapäivälehdille pienen notkahduksen jälkeen tasaisen kasvun aikaa. Huippuvuosi oli 2001, jolloin Iltalehti saavutti kaikkien aikojen suurimman myynnin. Sen kaikkien aikojen myydyimmäksi numeroksi jää vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskusta uutisoinut lehti, joka myi 134 777 kappaletta.

Ilta-Sanomien myyntiennätys syntyi prinsessa Dianan kuolemasta uutisoinut lehti. Se myi yli 300 000 kappaletta.
 

Viime vuosina iltapäivälehtien ansaintamalli on kääntynyt päälaelleen. Kun vuonna 2005 molempien lehtien tuloista noin 80 prosenttia kertyi levikkimyynnistä ja loput tuli ilmoituksista. Nyt ilmoitustulojen osuus on kasvanut noin 50 prosenttiin.

Tapio Sadeoja sanoo, että viime vuosina digi-ilmoittelun kasvu on ollut heille ilon aihe.

”Digimainonta on kasvanut siihen tahtiin, että se on korvannut printtimainonnan pudotuksesta koituneet menetykset. Meille digitaalisuus on pelkästään positiivinen asia. Se on tuonut meille jo useamman vuoden vain positiivisia ongelmia”, Sadeoja sanoo.

Kivioja pitää molempien iltalehtien printtitulevaisuuden kannalta yhtenä mahdollisena vaihtoehtona sitä, että ne siirtyvät printissä pois uutisten tekemisestä ja keskittyisivät aikakauslehtimäisempään julkaisuun.

 

Väitöstutkimus:

Pasi Kivioja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa

Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento

Väitöstutkimus tarkastetaan Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta 2018
 

EDIT 18.11. Lisätty päätoimittaja Perttu Kauppisen kommentit, joita ei saatu alkuperäiseen juttuun. Journalisti pyysi sähköpostillla 15.11. Iltalehden kommentteja, mutta haastattelupyyntö ei teknisten syiden takia mennyt perille. 

 



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta