Takaisin

EU-komission puheenjohtajan haastattelu saksalaislehti Bildissä levisi laajasti eurooppalaisissa tiedotusvälineissä. Haastattelussa hän vastasi kysymykseen, joka koski vanhainkodeissa vierailua, ei kaikkia ikäihmisiä. 

”Uutisen” olisi pitänyt kaatua jo alkumetreillä omaan älyttömyyteensä.

Useat tiedotusvälineet Suomessa ja maailmalla kertoivat huhtikuun puolivälissä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ehdottaneen, että kaikkien yli 70-vuotiaiden pitäisi pysytellä neljän seinän sisällä koko loppuvuoden ajan.

Koska ehdottaja oli komission puheenjohtaja, uutisista sai käsityksen, että kyse olisi jonkinlaisesta tekeillä olevasta EU-linjauksesta.

Von der Leyenin väitetystä kannasta uutisoi moni tiedotusväline Euroopassa ja Suomessa. Esimerkiksi Hufvudstadsbladet kertoi 17. huhtikuuta etusivullaan EU-komission puheenjohtajan ”ehdotuksesta”, jonka mukaan yli 70-vuotiaiden pitäisi pysyä eristyksissä vuoden loppuun saakka.

Ensimmäisen kerran lehti oli uutisoinut asiasta jo 12. huhtikuuta verkkosähkeenä, kuten moni muukin tuolloin.

Sisäsivulla lehti kertoi 17. huhtikuuta omassa jutussaan von der Leyenin sanoneen, että yli 70-vuotiaiden ”pitää ehkä eristäytyä vuoden loppuun”.

Mutta kun ei sanonut. Eikä von der Leyen edes puhunut kaikkien ikäihmisten sulkemisesta kotiin, vaan vanhainkotivierailujen rajoittamisesta. Myöskään EU-päätöksiä ei asiasta tietenkään tehty. EU on koko ajan alleviivannut, että jokainen maa päättää rajoituksista itse.

Uutistoimisto AFP:n huolimaton käännös saksalaislehti Bildin haastattelusta oli kuitenkin jo ehtinyt saada monen eläkeläisen aamukahvit väärään kurkkuun.

Sosiaalisessa mediassa käytiin vilkastakin keskustelua siitä, voiko EU tai komission puheenjohtaja todella päättää yli 70-vuotiaiden rajoituksista koko EU:n alueella.

”Ursula von der Leyenin suuhun laitettuihin yli 70-vuotiaita koskeviin rajoituksiin ryhdyttiin viittaamaan hyvin herkästi Svenska Pensionärsförbundetin sisällä. Sekä työntekijät että luottamushenkilöt viittasivat median välittämiin tietoihin”, kertoo Markus West, SPF:n God Tid -lehden päätoimittaja.

Ajatus siitä, että von der Leyen olisi ehdottanut kaikkien ikäihmisten pitämistä kotona vuoden loppuun elää yhä esimerkiksi mielipidekirjoituksissa.

 

Väärinkäsitys sai alkunsa haastattelusta, jonka Ursula von der Leyen antoi saksalaiselle Bild am Sonntag -lehdelle. Juttu julkaistiin 11. huhtikuuta.

Haastattelu tehtiin puhelimitse. Von der Leyen istui autossa matkalla Brysselistä kotiin Saksaan. Haastattelun ensimmäinen osa koostuu kysymyksistä, jotka liittyvät siihen, miten hän aikoo viettää pääsiäistä seitsemän aikuisen lapsensa ja puolisonsa kanssa.

Sitten siirrytään koronaviruksen vastaiseen taisteluun. Von der Leyen alleviivaa, että hän ei halua tehdä rajoituksista keskitettyä päätöstä ”koska tilanne Milanossa poikkeaa kovasti Münsteristä”. Komission puheenjohtaja arvioi myös, että lapset ja nuoret saanevat enemmän liikkumisvapautta aikaisemmin kuin vanhemmat ihmiset.

”Meidän pitää oppia elämään viruksen kanssa vielä monta kuukautta, todennäköisesti ensi vuoden puolelle”, von der Leyen sanoo haastattelussa.

Tässä yhteydessä hän siis puhuu vuodesta 2021.

Virus on voitettavissa vasta, kun on olemassa rokote, von der Leyen sanoo haastattelussa. Toivottavasti jo vuoden loppupuolella.

Sitten tulevat kysymys ja vastaus, joista onneton uutisankka sai alkunsa:

”Und so lange müssen in Altenheimen die Besuchsbeschränkungen bestehen bleiben? – ”Ja niinkö kauan vierailurajoituksia on jatkettava vanhainkodeissa?”

”Ilman rokotetta kanssakäymistä seniorien kanssa on pakko rajoittaa niin paljon kuin on mahdollista. Tiedän, että tämä on vaikeaa ja että yksinäisyys painaa. Mutta on kyse elämästä – ei vain omasta elämästämme. Meidän on pysyttävä kurinalaisina ja kärsivällisinä”, Von der Leyen vastaa.

Käännöksissä kysymyksestä jätettiin pois ”vierailurajoituksia vanhainkodeissa”. Mukaan liitettiin von der Leyenin vastaus toiseen kysymykseen, joka koski rajoitusten asteittaista purkamista.

Ja niin ankalla olikin jo niin kantavat siivet, että monet yritykset ampua sitä alas epäonnistuivat.

 

Toimittaja saa totta kai tulkita ja analysoida sitä, mitä EU-komission puheenjohtaja sanoo, ja panna asian oman maansa kontekstiin niin, että katsojat ja lukijat sen ymmärtävät.

Hänen on silti tehtävä selvä ero sen välillä, mitä joku on sanonut ja miten toimittaja sanoja tulkitsee.

HBL ei suinkaan ole ainoa, joka meni lankaan. Helsingin Sanomat, Yle ja myös monet muut eurooppalaiset tiedotusvälineet tekivät saman virheen. Väärinkäsitys levisi muu muassa STT:n sähkeen kautta, joka perustui AFP:n uutiseen. Monet tosin puhuivat ”ikäihmisistä” ilman mitään tarkempaa ikämääritelmää.

Myös Ursula von der Leyen puhui senioreista eli ikäihmisistä. Hän ei maininnut haastattelussa mitään tiettyä ikää. Suomessa iäkkäitä koskevat rajoitukset on suunnattu yli 70-vuotiaisiin. Jopa EU-jäsenmaiden välillä on suuria eroja. Kaikki jäsenmaat eivät ole edes asettaneet ikärajoja. Esimerkiksi Belgiassa ja von der Leyenin kotimaassa Saksassa ei ole määritelty ikärajoja. Italiassa käytetään porrastettua ikärajaa, Romaniassa ja Kyproksella taas 60 vuoden ikärajaa. Suomessa ja Ruotsissa ”ikäihminen” on yli 70-vuotias.

 

Miten AFP:n virheen toistamisen olisi sitten voinut välttää? Taustalla oli yksi ammattimme helpoimmin vältettävistä kompastuskivistä – alkulähteen puutteellinen tarkastaminen.

AFP:n käännös oli kyllä nopeasti tehty ja huolimaton, mutta pahinta oli se, että alkuperäistekstiä ei muissa toimituksissa tarkistettu – ja olihan se maksumuurin takana. Joten laumassa mentiin.

Senioritoimittajat olivat kuitenkin valppaina. Entiset kollegat lähestyivät vanhoja työkavereitaan toimituksissa.

Helsingin Sanomat täsmensi ja lisäsi juttuunsa, että von der Leyen vastasi vanhainkoteja koskevaan kysymykseen.

Yle korjasi juttunsa ja täsmensi, että von der Leyen puhui nimenomaan ikäihmisistä vanhainkodeissa.

Myös HBL täsmensi juttunsa nettiversion jo samana iltana 17. huhtikuuta ja kirjoitti että von der Leyenin ehdotus koski "osaa 70-vuotiaista".

Lehti julkaisi ”täsmennyksen” myös seuraavana päivänä paperilehdessä, mutta väitti edelleen, että Ursula von der Leyen ei täsmentänyt, tarkoittiko hän vain vanhainkodin asukkaita vai kaikkia yli 70-vuotiaita.

 

Koronaviruspandemiaan liittyy paljon epävarmuutta ja ristiriitaista tietoa. Siksi käännöksiin ja tulkintoihin pitäisi suhtautua vielä normaaliakin tarkemmin ja kriittisemmin. Tämä pätee etenkin median toimintaan.

Komission puheenjohtajan väärin tulkittu lausunto voi monesta tuntua vähäpätöiseltä ja epäolennaiselta, mutta se on aiheuttanut pelkoa ja ahdistusta. Yli 70-vuotiaita on Suomessa lähes 900 000. Asiaa ei voi ohittaa olankohautuksella.

Laajempi kysymys on se, mitä ulkomaantoimituksille ylipäätänsä nykyään kuuluu. Kun resursseja on jouduttu vähentämään, monessa tiedotusvälineessä ei enää ole ulkomaihin erikoistuneita toimittajia. Lähteiden luotettavuus ei välttämättä ole selvä, jos ei jatkuvasti seuraa ulkomaanasioita eikä pysty punnitsemaan eri lähteitä tai niiden keskenään erilaisia väittämiä.

Tilannetta pahentaa se, että kriisiaikana kiire kasvaa ja voimavarat olisivat riittämättömät muutenkin.

Virheitä sattuu, totta kai. Mutta oikaista pitää, ja opiksi pitää ottaa.


Kirjoittaja on entinen HBL:n ulkomaantoimituksen esimies ja monivuotinen pääkirjoituskirjoittaja. Hän on nykyisin vapaa toimittaja, kolumnisti ja bloggari.

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta