Takaisin

Helsingin Sanomat julkaisi Kärkkäisen mainoksen etusivullaan 21. tammikuuta. 

Helsingin Sanomat julkaisi torstaina 21. tammikuuta etusivullaan tavarataloketju Kärkkäisen koko sivun mainoksen.  

Kärkkäisen toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen on tukenut uusfasistista, vuonna 2018 kiellettyä Pohjoismaista Vastarintaliikettä. Kärkkäinen päätoimitti vuoteen 2013 asti valemediaksi luokiteltua ilmaisjakelulehteä Magneettimediaa. Hänet tuomittiin vuonna 2013 Rovaniemen hovioikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Helsingin Sanomat avasi Juha Kärkkäisen taustoja toimittaja Tommi Niemisen laajassa artikkelissa syksyllä 2017. Sen seurauksena lukuisat yritykset, muun muassa Sanoma, ilmoittivat lopettavansa yhteistyön tavarataloketjun kanssa.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi avasi kolumnissaan vuonna 2019 lehden linjaa mainonnan ja journalistisen sisällön erottamista toisistaan. Niemen kirjoituksen taustalla oli lehden tuolloin julkaisema, kritiikkiä herättänyt Hongkongin itsehallintoalueen propagandamainos.

”Poikkeuksellisten yhteiskunnallisten mainosten julkaisu arvioidaan huolellisesti. Yksittäisiä valtioita koskevia mainoskieltolistoja ei lehdellä voi olla, mutta ei myöskään velvollisuutta julkaista mainostajien räikeitä ylilyöntejä”, Niemi kirjoitti tuolloin.

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi, aiheuttiko Kärkkäisen mainoksen julkaiseminen jonkinlaista ekstrapohdintaa? 
”Mainos ei ollut meillä mitenkään framilla ennen julkaisua, koska se ei sisällöltään rikkonut mainonnan eettisiä ohjeistuksia, joita tietenkin noudatamme. Sinänsä on ymmärrettävää, että mainos on herättänyt kysymyksiä ja kritiikkiä.  

Suomessa käydään liian vähän mainonnan ja toisaalta journalismin sananvapauteen liittyvää keskustelua. Mainonnan ja journalismin välinen ero on monelle epäselvä. Hesarin kokoiselle lehdelle yksittäinen mainos tai mainoskampanja ei ole taloudellisesti niin merkittävä, että emme voisi kieltäytyä mainoksista. Jos haluamme jättää jotakin julkaisematta, niin jätämme julkaisematta. Mutta jos jätetään julkaisematta, sen täytyy tapahtua selkeän normiston perusteella, ei yksittäistapauksena.” 

 Eikö olisi aika helppo rajata tunnetusti antisemitistinen, uusnatsismiin kytkeytyvä taho Hesarin yhteistyökumppaneiden ulkopuolelle, vaikka sitten yksittäistapauksena? 
”Asia olisi selvä, jos julkaistu mainos sisältäisi antisemitismiä tai muuta laitonta. On itsestään selvää, ettei sellaista julkaista. Mutta etusivumme mainos ei ole Juha Kärkkäisen ajatusmaailman mainos vaan tavaratalo Kärkkäisen. Yhtiö toimii lakien mukaisesti, eikä pidä tehtävänään levittää haitallista tai lain vastaista materiaalia.” 

Julkaisitte vuonna 2017 laajan jutun Juha Kärkkäisen yhteyksistä äärioikeistolaiseen järjestöön, joka on nyt julistettu laittomaksi. Osin jutun seurauksena moni yritys ilmoitti lopettavansa yhteistyön Kärkkäisen kanssa, muun muassa Otava, Tammi, Fiskars ja Sanoma. Yhteistyö Sanoman omistaman Helsingin Sanomien kanssa kuitenkin jatkuu siinä mielessä, että mainostila on Kärkkäisenkin ostettavissa? 
Helsingin Sanomat tekee julkaisupäätöksensä itsenäisesti, emmekä ota kantaa siihen, mitä Sanoma noin laajemmin myy missäkin tavaratalossa.  Mutta nämä ovat vaikeita kysymyksiä. En pidä keskustelun heräämistä ollenkaan pahana. Sekä Hesarin että muun median on pohdittava, miltä nämä asiat näyttävät. Yleisön näkökulmasta tämä voi näyttää siltä, että Hesari hyväksyisi Juha Kärkkäisen toiminnan ja ajatukset. Näin ei ole. Mainoksen julkaiseminen ei tarkoita, että lehti lähtökohtaisesti allekirjoittaa, mitä mainostaja sanoo tai ajattelee.” 

Juha Kärkkäinen on levittänyt ajatusmaailmaansa muun muassa valemedia Magneettimediassa ja sen jälkeen perustetussa KauppaSuomessa. Helsingin Sanomat on toiminut näkyvästi muun muassa valemediaa vastaan.  Eikö yhteistyö Hesarin ja Kärkkäisen välillä näytä tässäkin mielessä aika erikoiselta? 
”No siis Hesarin toimitus ei tee Kärkkäisen kanssa minkäänlaista yhteistyötä. Ymmärrän, että mainos voi näyttää erikoiselta, ja siksi juuri peräänkuulutan keskustelua mainonnan pelisäännöistä. Jos Hesari alkaa sensuroida yksittäisiä kampanjoita, sen täytyy perustua sovittuun linjaan. Muu johtaa helposti satunnaisuuteen. Pääkirjoituksessamme voimme arvostella vaikka jotakin puoluetta. Emmekö julkaisisi saman puolueen vaalimainosta, koska olemme heidän arvojaan vastaan? Mihin se sitten johtaisi? Mainonnan sananvapautta voimakkaasti korostavaa linjaamme voi ja saa kritisoida, mutta taustalla on johdonmukaisuuden ajatus. Ja se, että mainonta ei ole yhteydessä journalistiseen tekemiseemme on toki myös yksi takuu siitä, että lehden journalismi on riippumatonta. ” 

Mitä haittaa koituisi, jos Kärkkäisen kanssa ei tehtäisi yhteistyötä? Eräänlaista yhteistyötähän se kuitenkin on, että yritys ostaa lehdeltä mainostilaa. 
”Niin kauan kuin painotamme eettisten normien sisällä pysyvän mainonnan kanssa sananvapauskysymyksiä, julkaisupäätöksemme on sama kuin nyt. Mutta nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Itse olen tehnyt sellaisen valinnan, etten astu jalallanikaan Kärkkäisen kauppaan. Se ei tarkoita, että epäisin kaupalta mahdollisuuden mainostaa, jos mainos vain täyttää eettiset normit. Jos jättäisimme julkaisematta tiettyjen firmojen mainontaa, sen pitäisi tapahtua säännönmukaisten kriteerien pohjalta. Joudumme varmasti miettimään asiaa jatkossa tarkemmin. On hyvä, että asiasta keskustellaan, kun keskustelun pohjalla kuitenkin on kysymys, kunnioitetaanko Suomessa ihmisoikeuksia ja huoli ääriajattelun leviämisestä.”


Lue lisää: HS puolustaa Hongkong-ilmoitusta sananvapaudella - kyse ei päätoimittajan mukaan ole rahasta vaan periaatteesta (Journalisti 1.10.2019)

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta