Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

JOURNALISTI
27.9.2018

Riitta Ahonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola, miten on tultu tilanteeseen, että päätoimittaja Hannele Peltonen on tehnyt AVI:in valvontapyynnön Psykologiliiton toimista työnantajana?

”Olemme juuri kesällä tehneet selvityksen toimiston työilmapiiriin liittyen, ja sen mukaan työntekijämme ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Psykologiliittoon työnantajana. Psykologiliitto työnantajana noudattaa toiminnassaan lakia eikä työnantajana voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä. Viranomaisten kanssa toimimme mielellään yhteistyössä ja autamme heitä lainsäädännön edellyttämällä tavalla.”

 

Kun Peltonen ja työsuojelupäällikkö Irmeli Kosonen kertoivat liiton toimiston ongelmista hallitukselle viime huhtikuussa, esitit että sinusta voisi tulla Psykologi-lehden päätoimittaja. Mitä tarkoitit tällä?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”


Onko Peltosen asema Psykologi-lehden päätoimittajana vaarantunut hänen AVI:in tekemänsä valvontapyynnön jälkeen?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Haluatko ryhtyä lehden päätoimittajaksi?

”Psykologiliitossa on monta asiantuntijatehtävää, joihin jokaiseen tarvitaan juuri kyseisen alan ammattilainen. Minä en ole journalismin ammattilainen ja keskityn omaan puheenjohtajan työhöni perustehtävämme mukaisen edunvalvontatyön johtajana ja toimiston esimiehenä.”
 

Miten selvitys ja arviointi Peltosen kokemien kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja arvioimiseksi on tehty ja mihin toimenpiteisiin ryhdytty niiden välttämiseksi ja vähentämiseksi?

”Meillä Psykologiliitossa työntekijöiden hyvinvointi on ykkösprioriteetti. Suutarin lapsilla pitää olla ehjät kengät. Niinpä haluamme jatkuvasti kehittää itseämme työnantajana ja työpaikkana. Työnantajana noudatamme tietenkin lakia, enkä voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Miten kommentoit liiton pääsihteerin yrityksiä puuttua lehden taittoon ja ammattigraafikon työhön?

”Haluamme pitää Psykologiliiton hyvänä työpaikkana, joten tavoitteenani on luoda sellainen työympäristö, jossa kaikki viihtyvät. Yhdessä tekeminen ja ideointi sekä moniammatillisuuden hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Lehden osalta päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä ja tekee päätökset.”
 

Elokuussa työyhteisön kehittämispäivä järjestettiin samana päivänä, kun lehti lähti painoon. Miksi näin?

”Kun monen ihmisen kalentereita sovitellaan yhteen, kokousten, tilaisuuksien ja muun työn päällekkäisyyksiä ei ikävä kyllä voi täysin välttää. Se on harmillista. Tärkeää on ennakointi. Mitä aikaisemmin päivämäärät ovat tiedossa, sitä paremmin jokainen pystyy aikatauluttamaan omaa työkuormaansa ja havaitsemaan päällekkäisyyksiä. Kuten äsken totesin, tavoitteenamme on säilyttää Psykologiliitto hyvänä työpaikkana.”
 

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan lähes kaikki Psykologiliiton jäsenet haluavat paperilehden. Mitä hallitus päätti Psykologi-lehden jatkosta?

”Itse asiassa meillä ei ole kyselytietoa siitä, miten jäsenistö suhtautuu digilehteen. Tällä hetkellä tarjolla on paperilehti ja pdf-tiedosto. Pdf-tiedoston käytettävyys ja hyödynnettävyys on digilehteen verrattuna heikko. Vuoden 2019 toimintasuunnitelma laaditaan hallituksen tuoreiden linjausten mukaan, ja sen hyväksyy liittovaltuusto. Kuten muuallakin mediakentällä myös Psykologiliitossa on siirryttävä enenevässä määrin sähköiseen viestintään.”


Lue lisää: 
Pomojen puristama - Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin (Journalisti 12/2018)



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta