Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.
JOURNALISTI
27.9.2018

Riitta Ahonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola, miten on tultu tilanteeseen, että päätoimittaja Hannele Peltonen on tehnyt AVI:in valvontapyynnön Psykologiliiton toimista työnantajana?

”Olemme juuri kesällä tehneet selvityksen toimiston työilmapiiriin liittyen, ja sen mukaan työntekijämme ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Psykologiliittoon työnantajana. Psykologiliitto työnantajana noudattaa toiminnassaan lakia eikä työnantajana voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä. Viranomaisten kanssa toimimme mielellään yhteistyössä ja autamme heitä lainsäädännön edellyttämällä tavalla.”

 

Kun Peltonen ja työsuojelupäällikkö Irmeli Kosonen kertoivat liiton toimiston ongelmista hallitukselle viime huhtikuussa, esitit että sinusta voisi tulla Psykologi-lehden päätoimittaja. Mitä tarkoitit tällä?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”


Onko Peltosen asema Psykologi-lehden päätoimittajana vaarantunut hänen AVI:in tekemänsä valvontapyynnön jälkeen?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Haluatko ryhtyä lehden päätoimittajaksi?

”Psykologiliitossa on monta asiantuntijatehtävää, joihin jokaiseen tarvitaan juuri kyseisen alan ammattilainen. Minä en ole journalismin ammattilainen ja keskityn omaan puheenjohtajan työhöni perustehtävämme mukaisen edunvalvontatyön johtajana ja toimiston esimiehenä.”
 

Miten selvitys ja arviointi Peltosen kokemien kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja arvioimiseksi on tehty ja mihin toimenpiteisiin ryhdytty niiden välttämiseksi ja vähentämiseksi?

”Meillä Psykologiliitossa työntekijöiden hyvinvointi on ykkösprioriteetti. Suutarin lapsilla pitää olla ehjät kengät. Niinpä haluamme jatkuvasti kehittää itseämme työnantajana ja työpaikkana. Työnantajana noudatamme tietenkin lakia, enkä voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Miten kommentoit liiton pääsihteerin yrityksiä puuttua lehden taittoon ja ammattigraafikon työhön?

”Haluamme pitää Psykologiliiton hyvänä työpaikkana, joten tavoitteenani on luoda sellainen työympäristö, jossa kaikki viihtyvät. Yhdessä tekeminen ja ideointi sekä moniammatillisuuden hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Lehden osalta päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä ja tekee päätökset.”
 

Elokuussa työyhteisön kehittämispäivä järjestettiin samana päivänä, kun lehti lähti painoon. Miksi näin?

”Kun monen ihmisen kalentereita sovitellaan yhteen, kokousten, tilaisuuksien ja muun työn päällekkäisyyksiä ei ikävä kyllä voi täysin välttää. Se on harmillista. Tärkeää on ennakointi. Mitä aikaisemmin päivämäärät ovat tiedossa, sitä paremmin jokainen pystyy aikatauluttamaan omaa työkuormaansa ja havaitsemaan päällekkäisyyksiä. Kuten äsken totesin, tavoitteenamme on säilyttää Psykologiliitto hyvänä työpaikkana.”
 

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan lähes kaikki Psykologiliiton jäsenet haluavat paperilehden. Mitä hallitus päätti Psykologi-lehden jatkosta?

”Itse asiassa meillä ei ole kyselytietoa siitä, miten jäsenistö suhtautuu digilehteen. Tällä hetkellä tarjolla on paperilehti ja pdf-tiedosto. Pdf-tiedoston käytettävyys ja hyödynnettävyys on digilehteen verrattuna heikko. Vuoden 2019 toimintasuunnitelma laaditaan hallituksen tuoreiden linjausten mukaan, ja sen hyväksyy liittovaltuusto. Kuten muuallakin mediakentällä myös Psykologiliitossa on siirryttävä enenevässä määrin sähköiseen viestintään.”


Lue lisää: 
Pomojen puristama - Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin (Journalisti 12/2018)



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta