Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

JOURNALISTI
27.9.2018

Riitta Ahonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola, miten on tultu tilanteeseen, että päätoimittaja Hannele Peltonen on tehnyt AVI:in valvontapyynnön Psykologiliiton toimista työnantajana?

”Olemme juuri kesällä tehneet selvityksen toimiston työilmapiiriin liittyen, ja sen mukaan työntekijämme ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Psykologiliittoon työnantajana. Psykologiliitto työnantajana noudattaa toiminnassaan lakia eikä työnantajana voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä. Viranomaisten kanssa toimimme mielellään yhteistyössä ja autamme heitä lainsäädännön edellyttämällä tavalla.”

 

Kun Peltonen ja työsuojelupäällikkö Irmeli Kosonen kertoivat liiton toimiston ongelmista hallitukselle viime huhtikuussa, esitit että sinusta voisi tulla Psykologi-lehden päätoimittaja. Mitä tarkoitit tällä?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”


Onko Peltosen asema Psykologi-lehden päätoimittajana vaarantunut hänen AVI:in tekemänsä valvontapyynnön jälkeen?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Haluatko ryhtyä lehden päätoimittajaksi?

”Psykologiliitossa on monta asiantuntijatehtävää, joihin jokaiseen tarvitaan juuri kyseisen alan ammattilainen. Minä en ole journalismin ammattilainen ja keskityn omaan puheenjohtajan työhöni perustehtävämme mukaisen edunvalvontatyön johtajana ja toimiston esimiehenä.”
 

Miten selvitys ja arviointi Peltosen kokemien kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja arvioimiseksi on tehty ja mihin toimenpiteisiin ryhdytty niiden välttämiseksi ja vähentämiseksi?

”Meillä Psykologiliitossa työntekijöiden hyvinvointi on ykkösprioriteetti. Suutarin lapsilla pitää olla ehjät kengät. Niinpä haluamme jatkuvasti kehittää itseämme työnantajana ja työpaikkana. Työnantajana noudatamme tietenkin lakia, enkä voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Miten kommentoit liiton pääsihteerin yrityksiä puuttua lehden taittoon ja ammattigraafikon työhön?

”Haluamme pitää Psykologiliiton hyvänä työpaikkana, joten tavoitteenani on luoda sellainen työympäristö, jossa kaikki viihtyvät. Yhdessä tekeminen ja ideointi sekä moniammatillisuuden hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Lehden osalta päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä ja tekee päätökset.”
 

Elokuussa työyhteisön kehittämispäivä järjestettiin samana päivänä, kun lehti lähti painoon. Miksi näin?

”Kun monen ihmisen kalentereita sovitellaan yhteen, kokousten, tilaisuuksien ja muun työn päällekkäisyyksiä ei ikävä kyllä voi täysin välttää. Se on harmillista. Tärkeää on ennakointi. Mitä aikaisemmin päivämäärät ovat tiedossa, sitä paremmin jokainen pystyy aikatauluttamaan omaa työkuormaansa ja havaitsemaan päällekkäisyyksiä. Kuten äsken totesin, tavoitteenamme on säilyttää Psykologiliitto hyvänä työpaikkana.”
 

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan lähes kaikki Psykologiliiton jäsenet haluavat paperilehden. Mitä hallitus päätti Psykologi-lehden jatkosta?

”Itse asiassa meillä ei ole kyselytietoa siitä, miten jäsenistö suhtautuu digilehteen. Tällä hetkellä tarjolla on paperilehti ja pdf-tiedosto. Pdf-tiedoston käytettävyys ja hyödynnettävyys on digilehteen verrattuna heikko. Vuoden 2019 toimintasuunnitelma laaditaan hallituksen tuoreiden linjausten mukaan, ja sen hyväksyy liittovaltuusto. Kuten muuallakin mediakentällä myös Psykologiliitossa on siirryttävä enenevässä määrin sähköiseen viestintään.”


Lue lisää: 
Pomojen puristama - Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin (Journalisti 12/2018)



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta