Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

JOURNALISTI
27.9.2018

Riitta Ahonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola, miten on tultu tilanteeseen, että päätoimittaja Hannele Peltonen on tehnyt AVI:in valvontapyynnön Psykologiliiton toimista työnantajana?

”Olemme juuri kesällä tehneet selvityksen toimiston työilmapiiriin liittyen, ja sen mukaan työntekijämme ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Psykologiliittoon työnantajana. Psykologiliitto työnantajana noudattaa toiminnassaan lakia eikä työnantajana voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä. Viranomaisten kanssa toimimme mielellään yhteistyössä ja autamme heitä lainsäädännön edellyttämällä tavalla.”

 

Kun Peltonen ja työsuojelupäällikkö Irmeli Kosonen kertoivat liiton toimiston ongelmista hallitukselle viime huhtikuussa, esitit että sinusta voisi tulla Psykologi-lehden päätoimittaja. Mitä tarkoitit tällä?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”


Onko Peltosen asema Psykologi-lehden päätoimittajana vaarantunut hänen AVI:in tekemänsä valvontapyynnön jälkeen?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Haluatko ryhtyä lehden päätoimittajaksi?

”Psykologiliitossa on monta asiantuntijatehtävää, joihin jokaiseen tarvitaan juuri kyseisen alan ammattilainen. Minä en ole journalismin ammattilainen ja keskityn omaan puheenjohtajan työhöni perustehtävämme mukaisen edunvalvontatyön johtajana ja toimiston esimiehenä.”
 

Miten selvitys ja arviointi Peltosen kokemien kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja arvioimiseksi on tehty ja mihin toimenpiteisiin ryhdytty niiden välttämiseksi ja vähentämiseksi?

”Meillä Psykologiliitossa työntekijöiden hyvinvointi on ykkösprioriteetti. Suutarin lapsilla pitää olla ehjät kengät. Niinpä haluamme jatkuvasti kehittää itseämme työnantajana ja työpaikkana. Työnantajana noudatamme tietenkin lakia, enkä voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Miten kommentoit liiton pääsihteerin yrityksiä puuttua lehden taittoon ja ammattigraafikon työhön?

”Haluamme pitää Psykologiliiton hyvänä työpaikkana, joten tavoitteenani on luoda sellainen työympäristö, jossa kaikki viihtyvät. Yhdessä tekeminen ja ideointi sekä moniammatillisuuden hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Lehden osalta päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä ja tekee päätökset.”
 

Elokuussa työyhteisön kehittämispäivä järjestettiin samana päivänä, kun lehti lähti painoon. Miksi näin?

”Kun monen ihmisen kalentereita sovitellaan yhteen, kokousten, tilaisuuksien ja muun työn päällekkäisyyksiä ei ikävä kyllä voi täysin välttää. Se on harmillista. Tärkeää on ennakointi. Mitä aikaisemmin päivämäärät ovat tiedossa, sitä paremmin jokainen pystyy aikatauluttamaan omaa työkuormaansa ja havaitsemaan päällekkäisyyksiä. Kuten äsken totesin, tavoitteenamme on säilyttää Psykologiliitto hyvänä työpaikkana.”
 

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan lähes kaikki Psykologiliiton jäsenet haluavat paperilehden. Mitä hallitus päätti Psykologi-lehden jatkosta?

”Itse asiassa meillä ei ole kyselytietoa siitä, miten jäsenistö suhtautuu digilehteen. Tällä hetkellä tarjolla on paperilehti ja pdf-tiedosto. Pdf-tiedoston käytettävyys ja hyödynnettävyys on digilehteen verrattuna heikko. Vuoden 2019 toimintasuunnitelma laaditaan hallituksen tuoreiden linjausten mukaan, ja sen hyväksyy liittovaltuusto. Kuten muuallakin mediakentällä myös Psykologiliitossa on siirryttävä enenevässä määrin sähköiseen viestintään.”


Lue lisää: 
Pomojen puristama - Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin (Journalisti 12/2018)



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta