Takaisin

Työttömyyskassa Finkan entinen kassanjohtaja on tuomittu törkeästä kavalluksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Nainen tuomittiin myös maksamaan hieman yli 13 000 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja entiselle työnantajalleen sekä 3 300 euroa valtiolle.

Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä asiasta maanantaina 7. tammikuuta. Entinen kassanjohtaja ei ole valittanut tuomiosta hovioikeuteen, joten se on lainvoimainen.

Oikeus velvoitti jo viime maaliskuussa naisen korvaamaan Finkalle anastamistaan hieman yli 93 000 eurosta sen osuuden, jota hän ei ole vielä palauttanut, noin 36 000 euroa.

Työttömyyskassa Finka palvelee muun muassa kassaan kuuluvia Journalistiliiton jäseniä. Yhteensä Finkaan kuuluu noin 27 000 jäsentä. Etujen maksattamiseen taloussotkulla ei ole ollut vaikutuksia.
 

Entinen kassanjohtaja anasti Finka-työttömyyskassan varoja vuosien 2016 ja 2017 aikana yhteensä 93 292 euroa. Siitä nainen kuittasi palkastaan tai muilla tavoin takaisin noin 58 300 euroa. Loput jäivät maksamatta.

Koplauksesta syntyi kassalle myös ylimääräisiä kustannuksia. Ne mukaan lukien kassanjohtaja anasti Finkan rahoja yhteensä noin 35 800 euroa.

Oikeudenkäynnissä vastaaja myönsi tekemänsä siirrot ja aiheuttamansa vahingon, mutta kiisti tahallisuuden. Hän kertoi toimineensa avoimesti ja tuoneensa menettelyn itse kassan hallituksen puheenjohtajan tietoon.

 

Finka-sotku alkoi kassanjohtajan ottamista palkkaennakoista. Niistä ensimmäiset hän sai jo vuonna 2014. Ensimmäisiin ennakoihin hänellä oli työttömyyskassan silloisen hallituksen puheenjohtajan hyväksyntä.

Vuodesta 2016 lähtien tilanne alkoi mennä hallinnasta. Nainen teki nostot itse ja oli myös itse päättänyt, kuinka suuri osuus palkasta peritään takaisin.

Helmikuussa 2016 nainen oli kertonut kassan hallituksen puheenjohtajalle vuonna 2015 otetuista ja takaisin maksetuista palkkaennakoista sekä sen hetkisestä velkasaldostaan. Nainen oli luvannut lopettavansa ennakkojen nostot.

Hallituksen puheenjohtaja ei tuolloin saattanut asiaa koko hallituksen tietoon, eikä sitä mainittu esimerkiksi tilintarkastuskertomuksessa. Hän myönsi oikeudessa, ettei helmikuussa 2016 moittinut kassanjohtajaa, koska ei pitänyt sitä tämän lähettämän viestin perusteella tarpeelliseksi.

Lupauksista huolimatta kassanjohtaja jatkoi kuitenkin nostojen tekemistä. Sotkun mittakaava selvisi helmikuussa 2017. Silloin hallituksen puheenjohtaja edellytti kaikki velat maksettavaksi takaisin huhtikuuhun mennessä korkojen kera. Kassanjohtajan työsuhde purettiin maaliskuussa 2017.

Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, ettei naisella ollut hallituksen puheenjohtajan etukäteistä lupaa vuosina 2015, 2016 tai 2017 otettuihin palkkaennakoihin. Taloussotkun jälkeen kassan hallituksen puheenjohtaja on vaihtunut.

Tuomiossa kiinnitetään huomiota siihen, että vastaajan asema oli huomattavan itsenäinen, mikä osaltaan mahdollisti menettelyn. Vaikka vastaaja oli pyrkinyt korvaamaan tekonsa, kavallettujen varojen määrä oli suuri. Näillä perustein oikeus piti tekoa törkeänä.


Päivitys 16.1.2019 kello 13.20: Juttuun on päivitetty tieto siitä, ettei tuomittu valita käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Tuomio on siis lainvoimainen.

Oikaisu 10.1.2019 kello 13.30. Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, törkeästä kavalluksesta tuomion saanut nainen teki luvattomiin palkkaennakoihin liittyvät tilisiirrot alusta lähtien itse. 

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta