Takaisin

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kiistää osan häneen kohdistuneesta kritiikistä. Kuva: Kai Sinervo

 

Elina Grundström myöntää virheitä johtamisessaan, mutta sanoo, että Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien häntä kritisoivissa jutuissa on lukuisia asiavirheitä.

Suomen Kuvalehti julkaisi keskiviikkona 22. elokuuta artikkelin, jossa käsiteltiin Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajaa Elina Grundströmiä ja hänen johtamiensa työyhteisöjen ongelmia. Perjantaina 24. elokuuta Helsingin Sanomat julkaisi jutun, jossa ongelmien käsittelyä jatketaan sekä kerrotaan Grundströmin muun muassa kysyneen työnhakijalta lapsista ja todenneen perhetilanteen estävän työnsaannin.

SK:n mukaan Grundströmin alaiset ovat kokeneet ahdistusta sekä itkeneet ja pelänneet hänen alaisuudessaan.
”Olen järkyttynyt, että ihmisillä on ollut näin voimakkaita tuntemuksia. Olen oikeasti pahoillani ja pyydän anteeksi sitä, että olen aiheuttanut näin voimakasta pahoinvointia joillekin”, Grundström sanoo.

Yllättivätkö nyt julkaistut jutut sinut?
”Kyllä yllättivät. Ajankohta oli yllätys, ja se, että ne perustuvat niin voimakkaasti nimettömiin lähteisiin ja vanhoihin asioihin. Myös se, että jutuissa kävi ilmi niin kovia pahoinvoinnin kokemuksia, oli yllättävää ja järkyttävää.”

Grundström toteaa, että hän on sekä Vihreässä Langassa että JSN:ssa ollut muutosjohtaja.
Vihreässä Langassa työprosessit muuttuivat huomattavasti, kun lehti siirtyi isolta osalta verkkoon. JSN:ssä kaikki henkilöt vaihtuivat viime syksynä ja etätyömallista siirryttiin malliin, jossa ihmiset tekivät töitä pääasiassa toimistolla. Olin ensimmäinen puheenjohtaja, joka on siellä myös koko ajan paikalla. Kun tehdään muutosjohtamista, se voi aiheuttaa pahoinvointia. Olen silti tietysti edelleen hirveän pahoillani, että tällaista palautetta tulee edelleen vuosien jälkeen. Olen voimakas ja näkemyksellinen persoona, ja henkilöjohtaminen on sellainen asia, jossa minulla on kehittämistä. Olen aiemminkin tunnistanut asian ja tehnyt sen kanssa töitä, ja aion tehdä edelleen.”

Millaista työtä olet tehnyt asian kanssa?
”Esimerkiksi puhunut siitä sellaisten ihmisten kanssa, jotka voivat siinä auttaa ja vielä aika systemaattisesti. Näitähän on, pitkän uran varrella kannattaa kaikenlaista tehdä, sekä virallisempaa että epävirallisempaa. En tietenkään halua alkaa tätä tarkemmin avata. ”

Onko Suomen Kuvalehden tai Helsingin Sanomien jutuissa ollut virheellisiä väitteitä? Jos on, millaisia?
”Molemmissa on ainakin minun näkökulmastani lukuisia asiavirheitä, mutta niitä on vaikea alkaa oikoa, koska kyseessä ovat luottamukselliset työyhteisötilanteet. Olen pyytänyt oikaisua Helsingin Sanomien jutun väitteeseen, jonka mukaan olisin todennut perhetilanteen estävän työnsaannin, sekä toista oikaisua liittyen Vihreästä Langan työsuhteen loppumisen syihin. Lisäksi haluaisin korostaa, että JSN:n kokouksessa henki on hyvä. Keskustelu on vilkasta ja ilmapiiri erinomainen.”

Myös JSN:n varapuheenjohtajan, Lapin Kansan päätoimittajan Antti Kokkosen mukaan työskentelyilmapiiri neuvostossa on hyvä.
”Olemme tehneet ratkaisuja hyvää tahtia. Joskus on kipakkaakin keskusteluja, mutta kritiikki kuuluu normaaliin työntekoon. Olisi huolestuttavaa, jos kokoukset olisivat pelkkää hymistelyä. Ilmapiiri on keskusteleva, kaikki pääsevät ääneen", Kokkonen sanoo.

Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä siitä, saiko Grundström potkut Vihreästä Langasta vai irtisanoutuiko hän itse.
"Puheenjohtajan valinnut Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys oli tietoinen Grundströmin aiemmista lyhyistä työsuhteista ja siitä, että hänet ajettiin ulos vihreiden päälehden Vihreän Langan päätoimittajan tehtävästä. Lehden työntekijät tukivat päätoimittajan vaihdosta, josta päätti puolue. Grundström itse on kiistänyt saaneensa potkut", kirjoittaa SK.

Vihreä Lanka Oy:n tuolloinen toimitusjohtaja David Pemberton vahvistaa Grundströmin näkemyksen. Mikäli Grundström olisi saanut potkut, tiedon niistä olisi toimittanut nimenomaan Pemberton.
”Grundström ei saanut potkuja vaan irtisanoutui itse, tästä ei ole epäselvyyttä”, hän sanoo.

HS:n haastattelema toimittaja haki valmistelevan sihteerin työpaikkaa JSN:stä kaksi vuotta sitten. Lehden mukaan Grundström kysyi hakijalta, onko tällä lapsia. Kun hakija myönsi, Grundström oli HS:n mukaan vihaisen oloinen ja tivasi, miksei hakija ollut kertonut lapsista CV:ssä, ja totesi, että tässä tuhlataan kaikkien aikaa.

”Olen erittäin häkeltynyt väitteestä, jonka mukaan olisin sanonut työhaastattelussa, että lapset olisivat este työtehtävien hoitamiselle. Olen hoitanut hyvin vaativia töitä pikkulasten äitinä, en ollenkaan tunnista tätä ajatusta. Olen ajatellut, että ihmiset, joilla on lapsia, ovat usein olleet erittäin hyviä työntekijöitä. Tällaista en ehdottomasti ole sanonut”, Grundström toteaa.
”Kyse on uskoakseni ollut muusta ajankäytöstä. Hakijat ovat joskus halunneet jatkaa freelance-töitä tai opintoja työn ohella, missä tapauksessa he eivät ehkä ole oivaltaneet työn vaativuutta. Mutta missään tapauksessa en ole sanonut, että perhetilanne tai lapset estäisivät neuvostossa työskentelyn.”

Journalisti tavoitti HS:n haastatteleman hakijan.
”Grundström kysyi, onko minulla lapsia. Sen jälkeen hän tarkensi, että esitti kysymyksen, koska CV:ssäni on aukkoja. Myöhemmin sanoin, että aion jatkaa opintojani sikäli kun työ sen mahdollistaa. Kenties Grundström katsoi kokonaistilannettani. Hän totesi, että työ olisi tilanteessani liian vaativaa. Hän kuitenkin kysyi lapsista. CV:ssäni ei ole erityisiä aukkoja.”

Journalisti näki työhaastattelussa käytetyn CV:n, jossa ei ole huomiota herättäviä aukkoja. Toinen samaa tehtävää hakenut henkilö oli haun aikana äitiyslomalla ja eteni hakuprosessissa, vaikka ei lopulta tullutkaan valituksi.

SK:n artikkelin mukaan Grundström on huutanut alaisilleen.

Oletko antanut tai annatko palautetta huutamalla?
”Olen joskus korottanut ääneni, mutta ei se ole yleistä. Mutta muistan tilanteita, joissa olen saattanut korottaa ääneni.”

SK:n jutussa kerrotaan, että ihmiset ovat itkeneet. Onko joku itkenyt nähtesi?
”En ole ihan varma.”

Oletko ohjeistanut JSN:n työntekijöitä pukeutumisesta?
”Olen kuvitellut, että nuoret työntekijät haluavatkin jutella siitä, miten neuvoston kokouksiin pukeudutaan. Siellä on ollut perinteisesti muodollisemmat vaatteet kuin normaalisti töissä. Ja jos toimistoon tulee muita ihmisiä, tulee olla siisti. En tietenkään mitään sellaista sano, että sinulla on liian lyhyt hame tai että ei saisi olla urheilushortseja. Olen puhunut yleisellä tasolla.”

SK:n mukaan olisit pyrkinyt estämään Jari Lindholmin JSN:ää koskevan jutun julkaisun. Pitääkö tämä paikkansa? Jos jutussa oli virheitä, miksi et pyytänyt oikaisua?
”Annoin viimeisen haastattelun vain muutamia tunteja ennen Lindholmin kuolemaa. En ollut saanut [viimeisen haastattelun] sitaatteja tarkistukseen, ja kuulin, että juttu oli menossa lehteen. Saamieni kysymysten perusteella uskoin, että jutussa olisi muutakin korjattavaa. Soitin päätoimittajalle. Sain sitaatit tarkistukseen.
Ehdotin, että juttua siirrettäisiin, koska Lindholm oli juuri menehtynyt ja juttuun oli saattanut jäädä virheitä. En ole sanonut, että juttua ei saisi julkaista. Sanoin, että mieti nyt hetki, että pitäisikö ottaa hiukan aikalisää, jotta se ehditään tarkastaa huolellisesti. Kyseessä oli hyvin järkyttävä poikkeustilanne, arvostin Lindholmia toimittajana erittäin suuresti. En näe painostuksen elementtejä. Sinne jäikin näkökulmastani virheitä, esimerkiksi syyt siitä, miksi työsuhteeni Vihreässä Langassa päättyi. En pyytänyt oikaisua, koska tilanne oli kuoleman jälkeen sellainen, etten halunnut alkaa kiistellä yksityiskohdista.”

"Heti toimikautensa aluksi Grundström yritti kasvattaa valtaansa. Hän ehdotti kannatusyhdistykselle, että puheenjohtaja voisi yksin tehdä langettavia päätöksiä", SK kirjoittaa.

Oletko pyrkinyt kasvattamaan valtaasi neuvoston toiminnassa?
”Puheenjohtaja voi tällä hetkellä tehdä vapauttavia päätöksiä yksin. Se tarkoittaa, että mikäli kantelu johtaisi itsestään selvästi vapauttavaan päätökseen, puheenjohtaja voi antaa siitä vapauttavan omalla päätöksellään.
Se, että puheenjohtaja voisi tehdä yksin myös langettavia päätöksiä, oli edellisen puheenjohtajan Risto Uimosen idea, jota olen kyllä vienyt eteenpäin. Se tarkoittaa, että mikäli päätös olisi itsestään selvästi langettava – esimerkiksi tapauksessa, jossa päätoimittaja myöntää Journalistin ohjeita rikotun – puheenjohtaja voisi tehdä langettavan päätöksen yksin. Päätöksiä voi vaatia uudelleenkäsittelyyn, joten tällaisen päätöksen voisi tehdä vain siinä tapauksessa, että on täysin varmaa, ettei kantelija tai media valita siitä. Arvelin, että tämä tehostaisi neuvoston toimintaa tilanteessa, jossa päätössuma oli suuri.”

Liittyikö työsuhteesi päättyminen Viesti-lehdessä henkilöstöongelmiin?
”Ei. Minulla ei ollut alaisia, tein lehteä puolipäiväisesti kotitaloni alakerrassa sijaitsevalta työhuoneeltani. Työsuhteen päättyminen liittyi siihen, että työnantaja halusi toisenlaista lehteä kuin mitä olin mennyt tekemään.”

Onko toiminnassasi ollut jotain sellaista, missä nyt toimisit toisin?
”En ollenkaan kiellä, etteikö meillä olisi syksyllä 2016 ollut JSN:n toimistossa ongelmia. Olisin voinut olla parempi [esimies]. JSN:n toimiston asioista, joita SK:n juttu mielestäni varsin yksipuolisesti käsittelee, en voi puhua julkisesti oikein mitään, koska siellä on lisäkseni vain kolme työntekijää. Kyllä se varmaan niin on, että en ole hoitanut henkilöjohtamista niin hyvin kuin olisi pitänyt. Mutta kun huomattiin, että ongelmia oli, niin hankimme kehittämisapua. Näin pitääkin toimia. Tilanne on nyt selkeästi parempi.”

Onko asiasta keskusteltu toimiston kesken?
”Kun tiesimme SK:n jutun olevan tulossa, puhuimme toimiston kanssa. Sanoin, että tässä on tärkeää, että me työyhteisönä voimme hyvin. Ei ole tarkoituksenmukaista ruveta pohtimaan, että kuka sanoi mitä. Pitää keskittyä siihen, miten mennään eteenpäin ja että on hyvä yhteistyö ja luottamus.” 

JSN:n kannatusyhdistyksen puheenjohtaja eli Grundströmin esimies Hanne Aho kertoo, että kannatusyhdistyksen hallitus on keskustellut JSN:n toimituksen tilanteesta tänään perjantaina.

”Aiomme kuulla toimiston työntekijöitä heti ensi viikolla. Artikkelien käsittelemät tapaukset ovat vuodelta 2016, ja haluamme muodostaa nykytilasta oikeudenmukaisen ja realistisen kuvan. Asioihin on puututtu vuonna 2016, ja jos edelleen löytyy korjaamista tai kehitettävää, ryhdymme toimenpiteisiin. Tällä hetkellä Grundström nauttii hallituksen luottamusta.”

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta