Takaisin

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää julkisuuslain uudistamista tärkeänä, mutta hän ei halua kiirehtiä hanketta.

Luottamushenkilön voi olla mahdoton saada tietoa kunnan omistamasta yhtiöstä. Viranomainen taas saattaa periä julkisia asiakirjoja koskevan tietopyynnön aiheuttamasta työstä korvausta, johon tietoa kysyvällä toimittajalla ei ole varaa. 

Viranomaiselle on pienempi riski olla luovuttamatta asiakirjaa kuin vahingossa luovuttaa jotain, joka myöhemmin katsotaan salaiseksi. Rangaistus salatun tiedon antamisesta on kovempi kuin toisinpäin.

Nyt julkisuuslain soveltamisalaa halutaan laajentaa. Oikeusministeriön käynnistämän hankkeen yhtenä tarkoituksena on tehdä kuntayhtiöistä avoimempia. Lausuntokierros päättyi 17.9.2019. Selvityksen ja lausuntojen tarkoituksena on tuottaa tietoa lainvalmisteluun.

Mikään nykyinen laki ei estä kunnan tai valtion liikelaitosta toimimasta täysin avoimesti. Käytännössä jopa luottamushenkilön voi kuitenkin olla hankala saada tietoa kunnan omistamasta yhtiöstä. Asiakirjapyyntöjen kanssa pähkäilevät myös toimittajat ja viranomaiset.

Erilaisesta jahkailusta ja tietojen salaamisesta onkin sellaista köydenvetoa, että se ei edistä julkisen rahan käytön ja päätösvallan vahtimista. Oikeusministeri toivoo selkeämpää ohjeistusta.

Miksi on tärkeää tehdä korjauksia julkisuuslakiiin juuri nyt, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (Rkp)?

"Yhteiskunta on muuttunut paljon viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana. Digitalisaatio on edennyt ja asioita hoidetaan kunnissa eri tavalla kuin ennen. Moni julkinen ja kunnallinen toiminta on yhtiöitetty ja se tarkoittaa, että kun ennen oli asioita joista päätettiin kunnan lautakunnissa, niin nyt päätökset tehdään yhtiöiden johtokunnissa. Esimerkiksi tästä syystä meidän on päivitettävä julkisuuslakia niin, että se lisää avoimuutta ja kansalaisten luottamusta yhteisten asioiden hoitamiseen."

Milloin uusittu julkisuuslaki voi olla valmis?

"Laki on niin tärkeä ja keskeinen, että kaikkien siihen tehtyjen muutosten tulee olla kunnolla ja asiallisesti valmisteltuja. Meidän on kuunneltava asiantuntijoita ja arvioitava vaikutukset. Vasta sen jälkeen voimme tehdä johtopäätöksiä. Kysymykseesi aikataulusta on tästä syystä vaikea vastata."

Joskus viranomaiset eivät suostu toimittamaan asiakirjoja, jotka niiden pitäisi julkisuuslain nojalla luovuttaa. Silloin ainoa vaihtoehto voi olla haastaa viranomainen oikeuteen.

Moni toimitus, ja varsinkin freelancetoimittajat, miettivät kahteen kertaan ryhtyäkö kinasteluun viranomaisen kanssa jos asiakirjapyynnön joutuu viemään oikeuteen asti. Prosessit ovat aikaavieviä eikä lopputuloksesta, eli uutisesta ole takeita. Lisäksi oikeudenkäynti on taloudellinen riski. Kynnys hakea oikeutta onkin noussut. 2016 Journalisti kertoi, että hallintotuomioistuinten maksut yli kaksinkertaistuivat.

"Voi niitä freelancerkin viedä oikeuteen, mutta täytyy tykätä asiastaan. Se on joko etelänmatka tai valitus”, Journalistiin elokuussa 2018 haastateltu freelancetoimittaja Jarno Liski sanoo.

Äskettäin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle nuhteita kohtuuttomuudesta, kun viranomainen halusi julkisia tietoja pyytäneeltä toimittajalta 2000 euron korvauksen. Rakennuslehden Teppo Kuittinen sanoo uusivansa viranomaisen työlääksi kokeman tietopyynnön.

Lue Journalistin juttu aiheesta tästä: Toimittajalle erävoitto – apulaisoikeuskansleri antaa tukkapöllyä viranomaiselle asiakirjamaksuista

Journalistiliitto toivoo oikeusministeriön kiinnittävän huomiota siihen, että julkisuusperiaatteeseen sisältyy oikeus saada tieto myös viranomaiselle mahdollisesti kiusallisista seikoista.

"Mikäli julkisuuslain piiriin kuuluva yhteisö käyttää julkisia varoja jollain tavalla väärin, on yleisöllä erityinen syy saada siitä tieto, vaikka se aiheuttaisi kilpailuetua toisille samoilla markkinoilla toimiville tahoille”, Journalistiliitto muistuttaa.

Myös eri toimittajayhdistykset antoivat oikeusministeriölle lausuntoja aiheesta.

"Julkisuusperiaate on avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan ydintä, joka on turvattava päivittämällä laki vastaamaan nykytilannetta”, tutkivien toimittajien yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ville Eklund sanoo.

Entä kuinka nopeasti julkisuuslakiin on realistista toivoa päivitystä? Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo, että valmista voi tulla parissa vuodessa. Silloin julkisuuslaki olisi helppokäyttöisempi ja se sallisi hiukan nykyistä lievempää suhtautumisen salaisuuksiin.

"Koko julkisuuslain uudistaminen vaatii tarkkuutta. On hyvä, että oikeusministeriö kiinnittää huomiota tähän yhtiö-asiaan, mutta on nykyisessä laissa muutakin uudistettavaa. Esimerkiksi se, että julkisuuslaki on neljännesvuosisadan vanha. Sitä valmisteltiin silloin, kun paperidokumentti oli voimissaan", Olli Mäenpää sanoo.

Mäenpään työtoveri pyysi viranomaiselta tietoa Venäjän federaation Suomessa omistamista kiinteistöistä.

"Viranomainen vastasi, että tietoa on, mutta että heillä ei ole velvollisuutta hakea sitä tietojärjestelmästä kysyjälle".

Lue lisää: Kommentti: Metroyhtiön opetuksia - pari miljardia syytä lisätä avoimuutta

 

FAKTA

  • Vuonna 2016 kuntien ja kuntayhtymien omistamia yrityksiä oli yhteensä 2645. 
  • Merkittävintä osaa kuntien yritystoiminnasta harjoitetaan osakeyhtiömuotoisena. 
  • Ylivoimaisesti suurin osa yhtiöistä toimii kiinteistötoimialalla, lähes 60 prosenttia yhtiöistä. 

Tiedot oikeusministeriön raportista Julkisuuslain soveltamisalan laajentaminen

logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta