Toimituspäällikkö Anu Silfverberg kirjoitti alkuvuodesta Long Playn perjantaikirjeessä, että median pitäisi perustella luotettavuutensa julkisen itsekritiikin kautta, ”vahtimalla omiaan”.

”Sosiaalisessa mediassa toimittajien häirintä voi jatkua vuosia. Somevihan kohteiksi joutuneet eivät pääse pakoon ja saattavat joutua elämään vuosikaudet tilanteessa, jossa heistä levitetään yhä uutta lokaa”, sanoo Elina Hirvonen.

Nykyisin kirjailijana ja dokumenttiohjaajana työskentelevä Hirvonen joutui nuorena toimittajana vakavan loanheiton kohteeksi ja joutui lopettamaan toimittajanuransa. 20 vuotta myöhemmin toimittajanaisia kohdellaan yhä kaltoin.


Hirvonen juonsi 2000-luvun alussa Nelosen esittämää Palaneen käry -ohjelmaa. Palaneen käry paljasti vuonna 2001, että Helsingin Sanomien jutussa ahdistelusta syytetty johtaja oli Veikkauksen toimitusjohtaja Matti Ahde. Ohjelmaa tuottaneen Tarinatalon entinen johtaja Jukka Heinonen kirjoitti tapauksesta ja sen seurauksista Journalistissa 6. huhtikuuta.

Media-alan toimijoista ja asiantuntijoista koostuva työryhmä esittää Suomeen pysyvää mediatukea, josta merkittävin osa jaettaisiin mediayhtiöille toimituksellisena tuotantotukena.

Punamusta Media -konserni aloittaa yt-neuvottelut. Neuvottelut koskevat konsernin näkyvyys- ja painoliiketoiminnan yhtiöitä̈ Puna Mustaa ja Forssan Kirjapainoa. Yt-neuvotteluiden piirissä on 420 työntekijää. 

Toimittaja Johanna Vehkoolle on tänään keskiviikkona 7. huhtikuuta myönnetty valituslupa korkeimpaan oikeuteen. Samana päivänä julkistettiin myös hänen tuleva kirjansa. Oikeusjuttu kuvaa oikeudenkäyntiprosessia sekä ”oikeistotrollien” vaikutusta median, oikeuslaitoksen ja yhteiskunnan toimintaan.

Rovaniemen hovioikeus päätti viime syyskuussa pitää ennallaan Vehkoon sakkotuomion oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta.

Keväällä 2001 media ryntäsi lähes yhtenä rintamana puolustamaan seksuaalisesta häirinnästä syytettyä Matti Ahdetta. Jukka Heinonen siunasi ahdistelijan nimen paljastamisen – ja sai maksaa siitä. Nyt hän kertoo ensimmäistä kertaa, mitä 20 vuotta sitten tapahtui.

Kuvajournalismi 2020 -kilpailun voittajat on julkistettu. Vuoden lehtikuvaksi valittiin Ylellä työskentelevän kuvajournalistin Silja Viitalan keskustan puoluekokouksessa Oulussa syyskuussa 2020 ottama kuva.

Toimittaja Ivan Puopolo kirjoittaa Journalistissa 29.3.2021 Ylen julkisen palvelun tehtävästä. Eurooppalaisen yleisradiotoiminnan ydin on Puopololta pahasti hukassa.

Ympäristöasioita selvittelevät toimittajat ovat Ranskassa jatkuvan painostuksen ja väkivallan uhan kohteena. Asiaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa toimittajien oikeuksia puolustava Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF).

EU:n kilpailusääntöjen mukaan verorahoin ylläpidetty yhtiö ei saa häiritä yksityisiä yhtiöitä markkinoilla. Sääntöjen tarkoituksena on varmistaa reilu kilpailu. Lisäksi kilpailuoikeus velvoittaa, että veroilla tuotetulle palvelulle tai tavaralle tulee olla yhteiskunnallisesti merkittävä tarve.

Kun pimeys laskeutuu Myanmarin suurimman kaupungin Yangonin kaduille, talojen seinille leiskahtaa kuvia. Kenraali Min Aung Hlaingin koppalakkinen pää ja vieressä teksti ”Murderer of Myanmar Democracy”.

Sanoma Media Finland irtisanoo alueellisten lehtiensä toimituksista 12 työntekijää.

Yleisradion Studio ja kuva -osaston yt-neuvottelut ovat päättyneet. Osaston henkilöstötarve vähenee enintään 20 henkilötyövuotta. Lopullinen vähennystarve selviää vasta vuonna 2022, kun Ylen uuden studiotuotantoalueen on määrä valmistua.

Toimittaja Susani Mahadura nosti kirjoituksessaan (Journalisti 3/2021) esiin tärkeän ja ajankohtaisen asian, tarpeen tarjota journalisteille tasa-arvokoulutuksia. Meillä Ylessä asiasta on keskusteltu kuluneena talvena paljon.

Kaleva Median helmikuussa alkaneet yt-neuvottelut ovat päättyneet. Niiden seurauksena Kaleva365:sta irtisanotaan enintään yhdeksän henkilöä ja lisäksi enintään seitsemän työntekijän työsuhteen ehdot muuttuvat merkittävästi. 

Journalistin julkaiseman STT:n siteeratuimmat -listan luvuista löytyi virhe, minkä jälkeen STT laski kaikki vuoden 2020 siteeraukset uudelleen. Virheelliset luvut julkaistiin Journalistin verkkojutussa 7. tammikuuta ja myös printissä julkaistussa jutussa 11. helmikuuta. 
 
Oheiset oikeat tulokset julkaistiin tänään Journalistin verkkosivuilla ja STT:llä.  

Ilta-Sanomien it-asioista kirjoittava toimittaja Henrik Kärkkäinen aloitti työpäiväänsä 21. lokakuuta normaaliin aikaan kahdeksalta aamulla.

”Vaalien siirto syksyyn olisi ollut meille hirveän paljon parempi kuin tämä”, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Jouko Jokinen.

Syksyllä toimituksen työ on luultavasti palannut normaalimmaksi ja vaalikampanjatkin voitaisiin käydä tavalliseen tapaan.

”Kesällä joudumme varmaan tekemään samanlaiset koronajärjestelyt kuin huhtikuussa.”

Kahdeksan eduskuntapuolueen puoluesihteerit päättivät siirtää kuntavaalit terveysturvallisuuden nimissä huhtikuun 18. päivästä kesäkuun 13. päivään. Lopullisen päätöksen asiasta tekee eduskunta.

Journalisti kysyi toimituksista, mitä vaalien siirto tarkoittaa niiden työlle.


Jokisen mukaan vaalijournalismi on Ylessä ”vuoden suurin ponnistus”.

Ylen piti aloittaa vaalikuukautensa 18. maaliskuuta muun muassa puheenjohtajatentillä ja vaalikoneen avaamisella. Nyt kaksi työvuorojaksoa, monet sopimukset ulkopuolisten alihankkijoiden kanssa sekä iso määrä studiovarauksia ja koronavarotoimia menivät uusiksi. Se on ”hemmetinmoinen asia”.

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Anu Nousiainen oli jo pidempään halunnut tehdä jutun, jossa hän seuraisi poliisin murhatutkintaa läheltä. Runsaat kaksi vuotta sitten tilaisuus lopulta tarjoutui. Keskusrikospoliisi (KRP) oli ryhtynyt tutkimaan Tampereella asuvan sierraleonelaismiehen rikoksia, joihin tämän epäiltiin syyllistyneen Liberian toisessa sisällissodassa 1999–2003.

Ylen tekstisisältöjen turvaamista vaativa Tieto on meidän -kansalaisaloite on kerännyt jo yli 17 000 allekirjoitusta. 15. helmikuuta julkaistu aloite ehdottaa, että Ylen tekstimuotoinen verkkouutisointi määriteltäisiin Yleisradio-lakiin merkittäväksi uudeksi palveluksi ja nykyistä Yle-lakia täydennettäisiin tällä lisäyksellä. 
 
Aloite on tekijöidensä mukaan vastalause eduskunnan käsittelyssä olevalle hallituksen esitykselle. Aloitteessa ehdotetut muutokset ovat samat kuin ne, joita Helsingin ja Tampereen yliopistot ehdottivat Yle-lain luonnosta käsittelevässä lausunnossaan viime elokuussa.