Tarpeeton kiire

Pääkirjoitus.

Yleisradion johto panee kohtuuttoman kovalla kiireellä toimeksi yhtiön toiminnalle asetettuja tavoitteita. Aikaa tarvittavien säätöjen tekoon on puolenkymmentä vuotta, mutta Yle on aloittanut jo nyt henkilöstön merkittävään vähentämiseen tähtäävän leikkausten sarjan.

Viime vuoden puolella alkaneissa Ylen tuotannon ja designin yt-neuvotteluissa tavoiteltiin 145 henkilön irtisanomista. Neuvottelujen tuloksena määrä pieneni: irtisanottavia on 63, eläkejärjestelyillä lähtee 35 ja toisiin tehtäviin siirtyy 17 henkilöä.

Näitä leikkauksia ei ehditty julkistaa ennen kuin Yle tiedotti uusista, nyt aluetoiminnan tekniseen työhön liittyvistä yt-neuvotteluista. Sitten tuli tieto Ylen julkaisuyksikön yt-kutsusta. Uhan alla on kymmeniä työpaikkoja. Eikä tämä tähänkään lopu, toteaa toimitusjohtaja Lauri Kivinen Journalistille antamassaan haastattelussa.

Kivinen vetoaa Ylen toimintaa linjanneen parlamentaarisen työryhmän velvoitteisiin. Moni on tulkinnut Arto Satosen (kok.) johtaman kansanedustajien työryhmän Yle-mietintöä toisin. Muun muassa Eero Heinäluoma (sd.) totesi joulukuussa Journalistiliiton valtuuston kokouksessa, että suuret irtisanomiset tulivat hänelle – ”ja uskoakseni koko Yle-työryhmälle” – yllätyksenä.

Eräs Satosen työryhmän keskeisistä linjauksista on velvoite lisätä vuoteen 2022 mennessä kolmanneksella ohjelmahankintoja ja ulkopuolisten yhtiöiden tuotantopalveluja. Tämä tavoite toteutuisi myös sellaisella aikataululla, joka mahdollistaisi joustavammat henkilöstöjärjestelyt. Ylen pitäisi sitoutua turvaamaan osaavien ammattilaistensa siirtymistä uusiin asemiin alan työmarkkinoilla sen sijaan, että heidät vain pikavauhdilla irtisanotaan.

Satosen työryhmä on kirjannut hankinnan ehdoksi muun muassa sen, että Ylen tilaamissa tuotannoissa noudatetaan lakiin ja työehtosopimuksiin kirjattuja reiluja periaatteita. Tätä Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL ja Ylen ohjelmatyöntekijät YOT ovat omissa kannanotoissaan perustellusti korostaneet: ostot pitää kohdentaa vastuullisesti toimiville tuotantoyhtiöille.

Ylen johto tavoittelee toimintamallia, jossa painopiste siirtyy pois omasta ohjelmatuotannosta. Kun haetaan uusia toimintatapoja ja monimuotoisuutta sekä sisältöön että tuotantoon, se pitää tehdä tavalla, joka ottaa huomioon myös järjestelyjen kohteena olevan henkilöstön tarpeet.

10.2.2017
Facebook

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Mainosraha liikkuu taas

Mediamainonta kasvaa. Ainakin siltä näyttää Kantar TNS:n tuoreen raportin mukaan. Viime vuonna mediamainonnassa käytettiin 1 168 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen on 0,9 prosenttia.

Kasvu oli voimakkainta sähköisessä mediassa. Sanomalehdissä mediamainonnan euroja pyöri yhä vähemmän. Taantuva kehitys on tosin hidastunut.

Televisiomainonnan taso on pysynyt entisellään. Verkossa kasvua on tapahtunut erityisesti mobiilimainonnassa.

Painetun sanomalehden osuus mainoskakusta on laskevasta kehityksestä huolimatta 29 prosenttia. Kun mukaan luetaan myös aikakaus-, kaupunki- ja noutolehdet, printtimedian osuus on 40 prosenttia. Verkkomedia saa 28 ja televisio 22 prosenttia mainonnan euroista.

Myönteisten signaalien vahvistuminen riippuu siitä, kuinka Suomen talous kehittyy.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta