Mielenosoitukseen liiveissä vai ilman?

Konkarikuvaajalle pressiliivi on mielenosoituksissa vakiovaruste. Journalistiliitto ja poliisi suunnittelevat yhteisiä koulutuksia pelisäännöistä.

Pelipaikoilla. Tämän kuvan ottanut STT-Lehtikuvan kuvajournalisti Martti Kainulainen kuvasi itsenäisyyspäivän mielenosoituksen kahinoita lähietäisyydeltä. Pressiliivi takasi sujuvan yhteistyön viranomaisten kanssa.

”Haluan paikalla olevien tietävän, minkä takia olen siellä: ottamassa kuvia, joita julkaistaan”, sanoo STT-Lehtikuvan konkarikuvaaja Martti Kainulainen.

Kainulainen seurasi viime itsenäisyyspäivän mielenosoituksia Helsingissä kamera kaulassa ja pressiliivi päällä. Liivit ovat hänelle vakiovaruste, aina autossa mukana. Niitä tarvitaan myös jalkapallo-otteluissa ja onnettomuuspaikoilla.

Kainulainen pitää pressiliivien käyttöä tärkeänä. Sekavassakin tilanteessa poliisin täytyy voida nopeasti todeta, kuka on paikalla työtehtävissä.

”Ei siinä ole aikaa kaivaa kukkarosta kuvatonta pressikorttia luotto- ja bonuskorttien seasta”, Kainulainen sanoo.

Poliisin toiminta herätti itsenäisyyspäivänä närää, kun osaa toimittajista ei päästetty poliisin rajaamalle alueelle Kaisaniemessä. Syynä oli näkyvien tunnusten puute: kaikki eivät tienneet pressiliivivaatimuksesta.

Esimerkiksi Aamulehden toimittaja Tuomas Rimpiläinen poistettiin poliisin ja mielenosoittajien väliseltä alueelta.

Kieltoa Rimpiläiselle ei tilanteessa perusteltu. Hän pitää sitä ylimitoitettuna rauhalliseen tilanteeseen nähden.

”Kaulassani roikkuneen pressikortin olisi pitänyt riittää.”

Myös MTV Uutisten rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Hannula oli liikkeellä ilman pressiliivejä, mutta sai liikkua kulkueiden välillä vapaasti siihen saakka, kun niitä alettiin purkaa. Hänellä oli mukanaan kameramies ja mikrofoni firman tunnuksilla.

Pressiliiveihin Hannula suhtautuu varauksella. Mediaan aggressiivisesti suhtautuvassa joukossa toimittajalle voi olla hyvä, ettei häntä heti tunnisteta.

 

Toimittaja saa liikkua tunnistamattomana mielenosoittajien joukossa. Poikkeuksena ovat poliisin eristämät alueet, joihin päästetään vain harkiten, Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen muistuttaa.

Journalistiliitto ja poliisin viestintäväki tapasivat tammikuussa ja sopivat, että pelisäännöistä tiedotetaan jatkossa paremmin. Tarkoitus on myös järjestää koulutusta.

Maaliskuussa Poliisiammattikorkeakoulu järjestää Poliisitoimintaa toimittajille -kurssin.

Poliisin viestinnän kannalta erityinen ongelma ovat nopeasti leviävät huhut. Väärää tietoa levitetään jopa tahallaan.

”Nykyään joudumme tiedottamaan aika paljon myös siitä, mitä ei ole tapahtunut”, Luotonen sanoo.

Lisätiedot Poliisitoimintaa toimittajille -kurssista: jussi.hakaniemi@poliisi.fi. Hakuaika päättyy 15. helmikuuta.

10.2.2017
Facebook

Marja Honkonen, teksti
Martti Kainulainen, Lehtikuva, kuva

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta