Kieli

Analyysia! Analyysia!

Analyysi voi tätä nykyä tarkoittaa kenen tahansa aanailuja mistä tahansa aiheesta ja analysoida on taajaan käytössä johtoverbinä, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Analyysia pukkaa! Eivät tainneet tietää muinaiset kreikkalaiset, mihin ryhtyivät, kun alkoivat kutsua osiin purkamista analyysiksi.

Vielä 1990-luvulla sanaa analyysi käytettiin journalismissa melko säästeliäästi. Kun sitä käytettiin, viitattiin tutkimuksiin, laboratoriotöihin ja asiantuntijoihin.

Jossain vaiheessa tapahtui retkahdus eli merkityksen laajentuma. Tätä nykyä analyysi voi tarkoittaa kenen tahansa aanailuja mistä tahansa aiheesta ja analysoida on taajaan käytössä johtoverbinä.

Näin Lapin Kansassa: ”Ricardo on tunnollinen harjoittelija, jolla löytyy motivaatiota kehittyä vielä maalivahtina pitkälle, Ilola analysoi.” Näin Kauppalehdessä: ”Niin kauan kuin kantavaa liiketoimintaideaa ei löydy, pohjakosketusta ei ole odotettavissa, analysoi media-alan konkari Risto Uimonen.”

Toimittajat eivät pelkästään referoi ja siteeraa haastateltavien analyyseja. He myös laativat omia analyysejaan.

Analyysista on tullut uusi journalistinen tekstilaji. Sekä Maikkarin että Ylen verkkosivuilla on uutisten alla ”Analyysi”-leimattuja juttuja. Turun Sanomilla on ”Viikon analyysi”, Iltalehdellä ”Iltalehti analysoi” ja Hesarilla ”HS-analyysi”.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan analyysi on jonkin koostumuksen tai laadun selvittämistä, erittelyä ja jäsentelyä. Sanakirjaa pitänee päivittää.

Journalistiset analyysit näyttävät nimittäin lähinnä toimittajien laatimilta mielipidekirjoituksilta. Monesti niissä toki on asiaa siteenä ja sen erittelyäkin.

Ilmeisesti uutiskommentti on tekstilajina so last season. Mutta analyysi, jesssss!

Tätä nykyä analyysi voi olla mitä tahansa hatusta vetämisen ja hiustenhalkomisen väliltä. Varmasti tämäkin analyysini on netissä nimettöminä haahuilevien kaikkien alojen asiantuntijoiden mielestä – ”ihan anaalista”.